Kirjaesittely: Pannunalunen

Susanna Uusitalo: Pannunalunen.

"Pannunalunen, tuo vaatimaton mutta tuiki tarpeellinen keittiön tarve-esine muuntuu moneksi. Miksi tyytyisit yhteen ja samaan, kun voit näppärästi tehdä vaikka joka kattaukseen oman, juuri sopivan muotoisen ja värisen alusen?

Susanna Uusitalon ohjeilla syntyy pannunalusia joka lähtöön: veistämällä tai virkkaamalla, punomalla tai ompelemalla – tai monin eri tavoin askarreltuna. Kirja tarjoaa 30 erilaista ohjetta puusta, metallilangoista, luonnonmateriaaleista, mosaiikkipaloista, betonista, naruista sekä kankaasta ja villasta valmistettujen pannunalusten tekemiseen. Raaka-aineeksi sopii mikä tahansa kuumuutta kestävä materiaali, ja myös monesta tarpeettomasta tavarasta voi tehdä kivoja pannunalusia.(Moreeni).

Kustantaja: Moreeni
Julkaistu: 02/2016
Sivuja: 120
Kuvat: Ritva Tuomi (työvaihekuvat Susanna Uusitalo)
Kirjailijan muita teoksia: Käsityöläisten kodit (tulossa: Moreeni 2016), Matto X 30 (Moreeni 2014), Luonto sisustaa (WSOY 2013)
Arvostelukappale

Täytyypä heti alkuun sanoa, että todella tykkään tämän kirjan kansikuvasta! Ihana vanha puuhella, sen päälle pinotut luonnonmateriaaleista tehdyt pannunaluset ja hienosti viereen sommiteltu turkoosinsininen teekannu saavat minut heti kiinnostumaan.

Pannunalunen henkii maalaistunnelmaa ja kätkee kansiensa sisään hyvin erilaisia ohjeita vaihtelevista materiaaleista. Kirjan ohjeet on jaoteltu viiteen osaan: Puu; Betoni, metalli ja mosaiikki; narut ja langat; kangas ja villa sekä kierrätys. Ohjeista löytyy kyllä jokaiselle kädentaitajalle jotakin. Myös muutama patalapun ohje löytyy.

Puiset pannunaluset kiehtoisivat kamalasti minua, mutta minä kun en ole hirveän haka puutöissä, eikä saatavilla ole oikeanlaista työtilaakaan semmoisten tekemiseen, valitsin viimein kirjasta testattavaksi askarteluhuovasta tehtävän pannunalusen.


Todella moni muukin ohje suorastaan syyhytti minua tekemään, joten tuskin tähän yhteen jäävät pannunaluskokeiluni. Esimerkiksi viehätyin kovasti mosaiikkipannunalusista, sillä ne henkivät minulle kahdeksankymmentälukua (isosiskoni teki nimittäin sellaisen lapsena koulussa.) 

Hauskalta vaikuttavat myös esimerkiksi sinkityistä prikoista ja huovasta tehdyt tai metallilangasta punotut pannunaluset. Puisiakin pannunalusia voisin tehdä yhteistyössä mieheni kanssa kesemmällä, kun voi siirtyä nikkaroimaan ulos.

Valitsin huopapannunaluseni väreiksi mustaa, harmaata ja valkoista huopaa. Askarteluhuopa kannattaa muuten ostaa aina kangaskaupasta metritavarana, sillä se on pikkupalasina askartelukaupoissa ihan törkeän kallista. Itse tilasin huopani Kangaskapinasta.

Huomio: Kannattaa käyttää kuumaliimapyssyn kanssa suojahanskoja, minä nimittäin poltin sormeni pahasti liimaillessani rullia.

Koska ohjeen mukaisesta pannunalusesta tuli minun tarpeisiini liian pieni, rullailin vielä kuusi ruskea-musta-valkoista rullaa siten, että pannunaluseni sai aika vinkeän muodon. Aion nimittäin käyttää tätä enemmänkin kattilanalusena.

Omana lisäyksenäni liimasin rullien ja taustahuovan väliin ripustuslenkin, jotta voin ripustaa pannunaluseni näppärästi käden ulottuville. 

Monia näistä ohjeista voisi tehdä myös yhdessä lasten kanssa (kouluikäisten tai vähän alle), mutta esimerkiksi tämä huovasta tehty on kuumaliimailuineen ehkä liian vaativa (ja vaarallinen) pienten kanssa. Äitienpäivän lähestyessä tämä kirja tarjoaa kivoja vinkkejä mummoille tai äideille tehtäviksi. Itse tehty pannunalunen voisi olla  myös melkoinen hitti kesän mökkituliaisena! Minusta Pannunalunen on helmi monipuolisuutensa vuoksi.