perjantai 30. tammikuuta 2015

Ompelukuumetta ilmassa

Hei, kun olen ottanut joulun neulomisista ja Tilda-ompeluksista hiukan hengähdystaukoa, alkaa hirmuinen ompelukuume nostamaan päätään. Monenlaista värkkäämistä olisi taas luvassa! Eilen illalla, lasten mentyä nukkumaan, kaivoin kasan trikoita ja aloin leikkaamaan valmiiksi muutamia juttua: pojalle bokserit ja kaksi paitaa sekä tytölle lyhythihainen mekko (kevät jo mielessä) sekä legginsit. Tytölle tein eilen valmiiksi jo yhden mekon tuosta keltaisesta kettukankaasta sekä sydänkankaasta yhdistellen. Siitä teen sitten postauksen yhdessä muiden valmiiden lastenvaatteiden kanssa. Tässä muutamia uusimpia hankintojani:



Tilda-kankaitakin jemmasin lisää kaappiini, joten niistäkin pitäisi kehitellä sitten jotain. Voi että ne osaavatkin olla kauniita!


Voi kuinka mukavan yllätyspaketin sain alkuvuonna Hollantiin muuttaneelta ystävältäni! Hän tietää kyllä, millaisista asioista pidän. Vielä en ole ehtinyt rintanappeja tästä askartelemaan, mutta sen aika tulee vielä.
 


 Paketissa oli mukana paljon muutakin  kuin tämä, mutta tää oli ehkä number 1.



Neuloosi ei ole vielä minuun iskenyt, vaikka joulun jälkeen aloin neuloa piirakkasukkia ja sain melkein yhden sukan valmiiksi. Siellä se tekele nyt odottaa lankakorissani uutta innostusta. Lankoja jemmasin kuitenkin tavaratalon alesta muutaman kerän, nimittäin ihanan pehmoista Novita Rose lankaa neljää eri väriä. Niistä aion tehdä keväisiä pitsineulepipoja myöhemmin.




Oikein mukavaa helmikuun alkua kaikille! Toivottavasti käsityökärpänen puraisee teitäkin, ettekä ole polttaneet itseänne piippuun joulukäsitöitten kanssa. 

Ps. Blogini syntymäpäivä lähestyy pian, ja tulossa on oikein mukava arvonta, jossa on palkintovaihtoehdot niin ompelun kuin leivonnan ystäville. Pysy kuulolla!

perjantai 23. tammikuuta 2015

Vihreä kuula -kakkua modattuna sekä jätti-fudge

Meidän kuopuspojallamme oli 5-vuotissynttärit, ja kun selailimme yhdessä joululahjaksi saamaani Kinuskikissan helpot suosikit -kirjaa (Sini Visa. Tammi 2014), meidän herkkusuu valitsi synttärikakukseen Vihreä kuula -kakun sekä jätti-fudgen.

Noh, koska lapset eivät juurikaan pidä tuorejuustokakuista, ja päärynätäytekin epäilytti, päätin täyttää kakun mansikkarahka-vispikerma-mansikkavadelmamössöllä. Hyydytettyäni kakkua yön yli oli koristelun aika - vaan siinäpä tuli mutkia matkaan. Ohjeessa luvattiin, että 500 g rasia Vihreitä kuulia pitäisi riittää kakun päälle (halkaistuina tietenkin), mutta enhän minä saanut niitä kuin kahteen alariviin. ÄÄÄK! Paniikki. Onneksi vaahtokarkkeja oli jäänyt yli, kun olimme tehneet edellisenä iltana vaahtokarkki-suklaatikkareita. Vaan ei niitäkään ollut koko kakkuun, joten raastoin sitten vielä jämäsuklaat väliin jäävään osaan ja koristelin kaupasta ostetuilla viidakon eläimillä. Kakusta tuli totisesti lastenjuhlien kakun näköinen, mutta niinhän sen kuuluukin olla!







Jätti-fudgen teossa ei sitten tullutkaan mitään ongelmia, onneksi.



Tuttuja vaahtokarkki-suklaatikkareita piti tietysti tehdä, sillä ne olivat viimeksi esikoisneidin synttäreilläkin suuri menestys. Dippasimme aidot amerikkalaiset vaahtikset ihan perus maitosuklaassa ja koristelimme Turkinpippuri- ja Mariannerakeilla sekä viidakkoteemaisilla nonparelleilla.



Mieheni täytti pyöreitä vuosia samoihin aikoihin, ja minä lupauduin tekemään hänelle töihin vietäväksi kakun. Päätin tehdä pitkästä aikaa ihan perinteisen vadelma-kermakakun, joita kondiittoriopiskeluaikoina tehtiin ihan kyllästyksiin saakka. Täytteenä oli Kinuskikissa leipoo -kirjan (Sini Visa. Tammi 2012) ohjeella vastustamatonta vadelma-Dajmtäytettä (ohje tässä). Mascarponen korvasin ihan tavallisella maustamattomalla tuorejuustolla. Pursotuskermaan lisäsin vaniljakreemijauhetta, jotta kerma ei valuisi. Koristeeksi laitoin vielä Turkinpippuri-rouhetta.



Pst. Yksi asia, mikä ei koskaan muutu, on kerman määrän aliarvioiminen. Miksi mulle aina käy näin:


Yleensä sit mies joutuu juokseen kauppaan kerman ostoon, mutta onneksi tällä kertaa mulla oli lisää kermaa jääkaapissa, ja eikun vatkaamaan lisää....

Olihan meillä taas mukavat synttärijuhlat! Ensi tuli pikkuvieraita, joiden kanssa juhlimme viidakkoteemalla, ja sen jälkeen tulivat aikuiset juhlijat. Pikku sankari oli oikein tyytyväinen ja rättiväsynyt illalla. Nyt hän on jo erittäin puhelias ja pikkuvanha 5-vuotias, iso mees jo, niinkuin hän itse sanoo.





sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Näppärät ja nopeat sisustustaulut sekä uusi verhokappa välioveen

Lastenhuone kaipasi piristykseksi uusia tauluja, ja keksin käyttää kauniita kankaita hyödyksi tauluissa: pojalle lemppareita apinoita ja tytölle hempeitä pöllöjä.



Pitkään kaapissa lojunut muumikangaspalanen sai vihdoinkin hyötykäyttöä, kun keksin kehystää senkin lastenhuoneen tauluksi.



Olkkariin tein lempparipöllökankaasta kehyksen päälle pingottamana (lue: mieheni teki) taulun, jonka nimeksi tuli Psykedeeliset  pöllöt :)


Helppoa ja nopeaa, eikä maksa paljon, jos käyttää vanhoja kehyksiä ja jemmakankaita. Kun taulut alkaa kyllästyttää, voi vaihtaa toiseen kankaaseen.

Välioven verhokappa oli mennyt kamalan näköiseksi, koska meidän nuorempi kissariiviö oli kiipeillyt siinä. Niinpä ompelin ihan yksinkertaisen suoran kapan siihen, joka ripustettiin verhovaijerin avulla. Kankaassa on hauska postileimakuvio.

Kardemummakakkua ja unohtuneet ruusupossut

Joulunpyhinä meillä kävi ystäväni ja pojan kummitäti kylässä, ja leivoin joululahjakirjan ohjeella ihanan mehevää kardemummakakkua. Kirjahan on siis Sini Visan Kinuskissan helpot suosikit (Tammi 2014), jonka ihana aviomieheni minulle lahjoitti. Ohje löytyy tästä!



Tildailun huipentumana oli minulla tarkoitus askarrella Tildan talvisia tunnelmia -kirjan (Finnanger. Tammi 2014) ohjeella ruusupossuja koristeeksi, mutta aika ja voimat loppuivat kesken, enkä saanut viimeisteltyä kuin tämän yhden possun, jonka annoin lahjaksi. Loput kaksi possua teen sitten ensi jouluksi :)