Kirjaesittely: Narukerälle kyytiä

Narukerälle kyytiä. 16 kivaa ideaa kodin kaunistukseksi: Jemima Schlee.

"Kenelläpä ei pyörisi kotona pari jämäkerää narua?

Tämän kirjan avulla ne saavat kyytiä ja niistä tehdään monenlaista käyttökelpoista. Eikä vain käyttökelpoista, vaan myös hauskannäköistä!

Narusta virkataan, neulotaan, sidotaan ja kieputetaan muun muassa lasinalusia, tiskirättejä, kukkaroita, säilytysbokseja, matto ja paljon muuta. Mallityöt on jaettu neljään ryhmään tilan mukaan: keittiöön, kylpyhuoneeseen, eteiseen ja työhuoneeseen.

Suurin osa malleista tehdään tavallisella talousnarulla, jota virkataan tai neulotaan samaan tiheyteen kuin DK-lanka. Kookkaampiin töihin käytetään paksua puuvillakudosta tai köyttä.

Mukana on hyvät kuvalliset työohjeet, joten aloittelijakin saa tukevasti narunpäästä kiinni"

Kustantaja: Mäkelä
Julkaistu: 04/2016
Suomentanut: Virpi Vainikainen
Englanninkielinen alkuteos: Take a Ball of String (GMC Publications 2015)
Valokuvat: Andrew Perris
Kirjailijan muita julkaisuja:  Tuunatut tölkit (tulossa Mäkelä 2016), Take a Seat: 16 Beautiful Projects for Your Home (GMC Publications 2016), Take a Bandana - 16 Beautiful Projects for Your Home (GMC Publications 2015), Take a Tea Towel - 16 Beautiful Projects for Your Home (GMC Publications 2015)
Kirjailijan blogi: http://jemimaschlee.blogspot.fi/
Sivuja: 128
Arvostelukappale

Vastaukseni takakansitekstin kysymykseen "Kenelläpä ei pyörisi kotona pari jämäkerää narua?": minulla. Minulla  ei todellakaan pyöri niin yhtäkään narukerää kotona joutilaana. Olen ihminen, joka ei ole tarvinnut narua mihinkään. Käytääkö joku muka narua tavallisessa kotitaloudessa? Lahjanarua minulla toki on, mutta ei siitä mitään pysty virkkaamaan. Niinpä minun piti lähteä ihan kauppaan ostamaan narukeriä, jotta saisin toteutettua kirjan ohjeita. 

Mutta ensin kerron hiukan tästä kirjasta, joka ilmestyi viime keväänä, pahimman muurausnarubuumin laantuessa. Jemima Schlee on panostanut ohjeissaan käytännöllisiin arjen esineisiin, sillä sivuilta löytyy virkkausohjeita käytännöllisille säilytysrasioille, pussukoille, ovenpidikkeille, astianpesimille ja tiskiliinoille, näin muutamia mainitakseni. Kirjoittaja ei ole muurausnaruvimmailija, vaan hänen ohjeissaan käytetään muun muassa talousnarua, puuvillaista taikurinnarua, leipurinnarua ja polypropeeninarua, eli muovinarua. Toki voi käyttää muitakin naruja ihan oman maun mukaan. Kirjan lopussa on opastettu käytetyt virkkaustekniikat selkein kuvasarjoin.

 Kuvan näppärä lampunvarjostin tehdään kieputtelemalla leipurin- tai talousnarusta kuumaliiman avulla. Tämän voisin joskus toteuttaa!

Minä tekaisin muovinarusta soman astianpesimen, johon ostin narua muutamalla eurolla ihan perus sekatavarakaupasta. Tästä tuli tylsän valkoinen, koskapa kaupassa ei ollut värivaihtoehtoja. Tällä soisi saavan kattilanpohjalta palaneet pastanjämät hinkattua irti.

Narukerälle kyytiä antaa piristävää vaihtelua virkkaustöihin ja sopii eri toten niille, joilla nyt on sitä ylimääräistä narua kaapeissaan. Syystä tai toisesta.

Heijastimia pimenevään syksyyn

Pikku hiljaa alkaa pimeys hiipiä yhä aikaisemmin ja aikaisemmin, eikä aikaakaan, kun saa jo aamulla hipsutella hämärässä kouluun, töihin, kuka minnekin. Siksipä alkaa olla aika taas etsiä heijastimia takkeihin ja reppuihin...tai hetkinen, niitähän voisi askarrella vaikka itsekin!

Kävin kurkkaamassa Sinooperista vinkkejä heijastinaskarteluun ja ostin myös tarvikkeita. Myös lapset saivat askarrella omansa, mutta niitä ei ole nyt tässä kuvassa, vaikka todella hienoja tekivätkin.

 Maatuska, pöllöt, sydän, tähti ja enkelinsiivet on tehty mukaillen Tilda-kirjojen ohjeita. Liimasin heijastinnauhat kankaisiin ihan perusliimalla ja koristeet kuumaliimalla. Lisäksi koristeluun käytin helmiä. Renkuloita ja lukkoja olen sekä ostanut että kaivanut kaappieni kätköistä. Näissä on vain mielikuvitus rajana.

 Hyvin heijastaa, kun kuvasin salamalla.

Maatuskan ohje: Tildan talossa - ompelua ja askartelua: Tone Finnanger. Gummerus 2008
Pöllön, sydämen ja tähden ohje: Tildan talvisia tunnelmia: Tone Finnanger. Tammi 2014.
Enkelinsiivet: Sisusta Tildan tapaan: Tone Finnanger. Tammi 2009 (oikeasti siivet ovat linnulle tarkoitetut, ilman täytettä)

Heijastin heilumaan!

Gluteeniton kinkku-paprika-raejuustopiirakka

Nykyään minä olen tehnyt lähinnä kirjaesittelypostauksia, joten ajattelinpa laittaa välillä vaihtelun vuoksi tänne gluteenittoman suolaisen piirakan ohjeen, jonka olen mukaillut Kinuskikissa leipoo -kirjan (Visa: Tammi 2012) raejuusto-paprikapiirakan sekä Kotiruoka-kirjan (Isotalo, Kuittinen: Otava 2001) gluteenittomasta piiraspohjaohjeesta.

Pohja: 

100g pehmeää voita
250 g maitorahkaa
3 dl gluteenitonta jauhoseosta

Sekoita ainekset keskenään tasaiseksi massaksi. Levitä käsin taputtelemalla leivinpaperilla päällystetyn uunipellin päälle.

Täyte: 

200 grammaa raejuustoa (rasvaisempaa)
3 munaa
3 dl emmentaljuustoraastetta
1 pussi savukinkkusuikaleita
3 dl ruokakermaa
yksi keltainen ja yksi punainen paprika
1 tl paprikajauhetta
1 tl valkosipulijauhetta
puoli tl suolaa
mustapippuria
1 tl basilikaa

Sekoita täyteainekset keskenään, lukuunottamatta paprikaa, ja kaada seos pohjan päälle. Leikkaa paprikat renkaiksi ja asettele nätisti. Ripota päälle basilikaa. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 40-45 minuuttia. Nauti!

Kirjaesittely: Juustokakkuja rakkaudella

Juustokakkuja rakkaudella: Christin Geweke.

"Pala juustokakkua on pala onnea. Tämä kotileipurin toivekirja sisältää 36 toinen toistaan herkullisempaa juustokakkureseptiä.

Kirjan ohjeilla syntyvät sekä klassiset amerikkalaistyyliset keksipohjaiset tuorejuustokakut että keveämmät, rahkasta valmistettavat kakut. Mukana on niin paistettavia kuin hyydytettäviä kakkuja, suklaisia unelmia ja hedelmillä tai mehukiilteellä viimeisteltyjä juhlapöydän kuningattaria.

Perinteisten juustokakkujen lisäksi kirjassa on myös joukko hauskoja variaatioita, kuten esim. kupeista tarjoiltava juustokakkujälkiruoka, mini-juustokakut tai juustokakkujäädyke. (Minerva)"



Kustantaja: Minerva
Julkaistu: 08/2016
Saksankielinen alkuteos: I Love Cheesecake (Hölker Verlag  2015)
Suomentanut: Maiju Lempinen
Valokuvat: Frauke Antholz
Kirjailijan muut (saksankieliset) julkaisut: 1001 Genuss Olivenöl (Hölker Verlag 2016), 1001 Genuss Schokolade (Hölker Verlag 2016), 1001 Genuss Tee (Hölker Verlag 2015), 1001 Genuss Kaffee (Hölker Verlag 2015)
Sivuja: 96
Arvostelukappale

Minä rakastan juustokakkuja: niin paistettuja kuin liivatteella hyydytettyjä. Pidän niiden suutuntumasta, raikkaudesta, ulkonäöstä... Perinteiseen kermakakkuun verrattuna juustokakku on kätevämpi tehdä, sillä ei tarvitse ensin paistaa kakkupohjaa, leikata, täyttää ja vielä pursotella kermoja. Paistettu juustokakku sopii sellaisille, jotka eivät tykkää liivatteen kanssa pelailusta (kuten minä). Liivatteella hyydytettävä juustokakku taas ei vaadi paistoa ja sen voi kätevästi tehdä edellisenä iltana jääkaappiin hyytymään. Minä pidän toki molemmista versioista, mutta paistettavista ehkä himpun verran enemmän.

Juustokakkuja rakkaudella on mukavan näppärän kokoinen kirja, jossa on omistauduttu vain ja ainoastaan juustokakuille. Minun  riemukseni kirjan sivuilta löytyy yhtä lailla niin paistettavia kuin liivatteella hyydytettyjä kakkuohjeita. Reseptit on lajiteltu klassikoihin, hedelmä- ja marjajuustokakkuihin, suklaajuustokakkuihin sekä erityishyvää-osioon, jossa on erimerkiksi vanilja-mansikkapirtelön ja juustokakkujäätelöiden ohjeet.

Minä tein kokeeksi jogurtti-vadelmajuustokakkua äitini poimimista vadelmista. Jogurtti toi mukavaa keveyttä ja raikkautta täytteeseen, ja vadelmista tuli sopiva kirpeys muuten melko laimean makuiselle kakulle. Olen kyllä erittäin tyytyväinen ohjeeseen ja lopputulokseen.

 Vadelmat menivät hiukan mössöksi, sillä otin ne pakastimesta.

Monia ihania kakkuja tulee vielä varmasti kokeiltua tästä kirjasta, jonka alussa on lisäksi  hyviä vinkkejä juustokakun onnistumiseen.  Pidän kovasti tämän kirjan pienoisesta koosta ja selkeydestä. Aina ei huvita kaivaa sitä paksua järkelettä kirjahyllystä, kun etsii kakkuohjetta, vaan on mukava napata pienempi kirja näppärällä ranneliikkeellä oppaakseen. Suositukseni!

Samantyylisiä kirjoja:

Verrattomat kakut sekä muita leivonnaisia: Pille Enden ja Lia Virkus.
Emman kakut, leivokset & jäätelöt: Emma Iivanainen
Makeaa - marjoista ja hedelmistä: Liisa Westerberg
Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon: Sini Visa

Juustokakkuja rakkaudella muissa blogeissa:

Leena Lumi
Suvikukkasia

Kirjaesittely: Letut ja pannukakut

Letut ja pannukakut: Lisa Finckenhagen.

"Jokainen päivä on pannukakkupäivä!

Letut, räiskäleet, plätyt ja pannukakut – rakkaalla herkulla on monta nimeä. Pannukakku taipuu makeaksi, suolaiseksi, mausteiseksi ja hedelmäiseksi herkuksi.

Pannukakut-kirja tarjoaa parhaat ohjeet niin suolaisiin kuin makeisiin lettuihin ja pannukakkuihin. Ryyditä ruokaisat letut punajuurella, kurpitsalla, speltillä, kvinoalla ja chilillä tai taio makeita omenaisia, suklaisia tai persikkaisia herkkupannareita. Helppoa ja yksinkertaista!
Terveelliset kaura-banaanipannukakut tuovat energiaa arkeen ja kirjan unohtumattomat kastikkeet ja täytteet kruunaavat herkkuhetket. Ohjeita myös gluteenittomiin, maidottomiin ja munattomiin pannukakkuihin.
Kekseliäät pannukakkureseptit valloittavat! (#kirja)

Kustantaja: WSOY
Julkaistu: 08/2016
Norjankielinen alkuteos: Pannekaker (Cappelen Damm 2015)
Suomentanut: Jenna Pahlman
Valokuvat: Sara Johannessen
Sivuja: 128
Kirjailijan aiemmat (norjankieliset) teokset: Slikkepott -  mine beste kakeoppskrifter (Font 2013), Fredag hele uka (Font 2011)
Kirjailijan blogi: http://www.bama.no/lisesblogg/
Arvostelukappale

Lettuihin ja pannareihin sisältyy rutkasti mielleyhtymiä, jotka tuovat mieleen lapsuuden, mummolareissun, vapputorilla käynnin, markkinat, Pelle Hermannin... En ole koskaan ruvennut hienostelemaan lettujen kanssa, vaan olen tehnyt lettutaikinan aina samalla reseptillä ja höysteeksi tarjonnut kermavaahtoa ja vadelmahilloa. Pannaria teen harvemmin, mutta siihenkin olen ruukannut tarjota samat lisukkeet kuin lettujenkin kanssa (meillä päin ne ovat muuten useimmiten lättyjä tai räiskäleitä).

Norjalaisen Lise Finckenhagenin Letut ja pannukakut innostaa kokeilemaan ihan uudenlaisia juttuja. Ties kuinka kauan olen miettinyt, että pitäisi kokeilla letuista jotain suolaista versiota, mutten ole vain saanut aikaiseksi. Nyt sain. Tein kirjan ohjeella cannelloja pinaatin ja ricotan kera. Paistoin ensimmäistä kertaa ikinä ohuita lettuja, eikä se ollut ollenkaan vaikeaa.

Kirjan sivuilla on runsaasti kuolattavan ihania makeita herkkuja, mutta ruokaisat, suolaiset annokset ovat mielestäni kirjan vahvuus. Heti ensimmäiselle aukeamalle on koottu kaikki lettu- ja pannaritaikinaohjeet, joita kirjan resepteissä tarvitaan: rouheiset letut, amerikkalaiset pannukakut, perinteiset letut, munattomat, maidottomat ja gluteenittomat amerikkalaiset pannukakut ja ohuet letut. Samat ohjeet on myös kätevästi viimeisellä aukeamalla, joten ne löytyvät helposti ja vaivattomasti.

 Ohjeita erilaisiin makeisiin lisukkeisiin löytyy kätevästi koottuna omalle aukeamalleen.

Tein kokeeksi myös amerikkalaisia pannukakkuja, ja vaikka taikina oli hiukan työläämpi tehdä kuin tavallinen lettutaikina, se oli sen väärti. Pannareihin laitoin lisukkeeksi kermavaahtoa ja tuoreita mustikoita - nam!

Letut ja pannukakut -kirja sopii hyvin vaihtelunhaluisille kotikokeille, lastenkutsuja järjestävälle tai kahvipöydän tarjottavia miettivälle. Suosittelen kokeilemaan!

Letut ja pannukakut muissa blogeissa:

Ullan luetut kirjat
Lasituvan miniatyyrit

Kirjaesittely: Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin

Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin: Kirsi Etula ja Sunna Valkeapää-Ikola.

"Huippusuosittujen mekkotehtailijoiden kolmas ompelukirja!

Nyt tehdään kaikenkattava vaatemallisto koululaiselle - eikä tyylistä tingitä tippaakaan.

Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin on täynnä ompeluohjeita todelliseen tarpeeseen: hyvinkin tyylitietoisille neideille ja kesän aikana venähtäneille teineille. Mukana on vaatemalleja moneen eri makuun ja tilanteeseen; koot 128-170 sopivat ekalta luokalta aina yläkouluun asti.

Koulutyttöjen tyylillä mennään koko kalenterivuosi, eikä käytännöllisten kouluvaatteiden tai talvistenkaan tamineiden tarvitse olla tylsiä. Kirjassa on 35 ompeluprojektia helposta haastavaan: osaavalle ompelijalle, yhteisiin ompelusessioihin tai nuoren omin päin toteutettavaksi. Lokoisia kotivaatteita, tyylikkäitä treenivermeitä, ihania asusteita ja jotain kaunista ja kivaa myös omaan huoneeseen! (#kirja) "

Kustantaja: WSOY
Julkaistu: 07/2016
Kuvat: Krista Keltanen
Sivuja: 144
Kirjailijoiden aiemmat teokset: Mekkotehdas aikuisille (WSOY 2015), Mekkotehdas (WSOY 2012)
Kirjailijoiden blogi: http://www.mekkotehdas.fi/
Arvostelukappale



Kirsi Etula ja Sunna Valkeapää-Ikola, tuo mainio Mekkotehdas-työpari,  ovat kuin tilauksestani tehneet kirjan, jossa on koululaiselle sopivia vaatteita. Kirjassa on tuttuun tapaan Krista Keltasen kauniit ja eläväiset kuvat sekä selkeät ja simppelit ohjeet monenlaisen (käytännöllisen) vaatteen ompeluun. Koska meidän tokaluokkainen neiti ei pidä mekoista, on kirjassa onneksi ohjeita myös muunlaisiin vaatteisiin, vaikka kirjan nimessä onkin harhaanjohtavasti "mekkotehdas". Nimi juontuu kirjoittajien samannimisestä blogista ja ensimmäisestä kirjasta Mekkotehdas, joka on selkeämmin suunnattu tyttömäisten vaatteiden ompelijoille. Omistan myös ihastuttavan, viime vuonna ilmestyneen kirjan Mekkotehdas aikuisille, jossa on toinen toistaan ihanampia naisten mekko-ohjeita.

Kuvat: Krista Keltanen

Kirja on jaoteltu syksyisiin kouluvaatteisiin, jossa on ohjeet muun muassa kivoihin huppareihin sekä tytöille että pojille, farkkulegginseihin ja jumppavaatteisiin. Talvisemmassa osiossa on söpöä pörröliiviä ja myös neulomisohjeita esimerkiksi kaulahuiviin. Kevättä kohti mennessä voi tehdä ohkaisempia, tyttömäisiä paitoja ja hameita ja kesäksi löytyy ihania mekkoja niin arkeen kuin juhlaan, sopivia pienille kuin teini-ikäisellekin sekä myös jotain pojille. Ohjeiden lomassa on opastettu tarkemmin erikoistekniikoita, joita tarvitaan: esimerkiksi alikeompelua, kankaanpainantaa ja leimasinpainantaa. Lisäksi on myös monenlaista muuta, kuten unisiepparin, lystikkään olkalaukun (vaikka lapsen kanssa yhdessä toteutettavaksi) tai käytännöllisen puhelinpussukan ohje.

Kuvat: Krista Keltanen

Kuvat: Krista Keltanen

Minä ompelin lapsille kivat Kahden-paidat, joissa toisessa on huppu ja toisessa hauska kaulus. Tulin myös kokeilleeksi ensimmäistä kertaa alikeompelua sekä laitoin ihan itse sirkkarenkaat pojan paidan kaulukseen.

Tytön paidan tein koossa 134. Tilasin limenvihreän joustocollegen sekä resorit ja alikekuviossa olevan kultaisen foliokalvo stretchkankaan Kangaskapinasta. Resori ei nyt ihan täysin mätsännyt kankaan väriin, mutta haitanneeko tuo.

 Hieno timanttikuvio oli helppo tehdä noudattamalla kirjan  aukeaman mittaista opastusta alikeompeluun.

 Huppu laskeutuu kivasti ja siististi, kun se on ommeltu tuollalailla ristiin.

 Pojan huppariin tilasin raidallista, kivasti laskeutuvaa viskoosicollegea ja valkoista resoria Kangaskapinasta. Kruunukuvion ja neliöt sirkkojen alle tein omista kätköistäni löytyneestä mokkanahasta. Sirkat ja nyörit löytyivät myös laatikoistani.

Kruunukuvioon en löytänyt kirjasta mitään mallia, joten leikkasin sen ihan itse. Tiedä häntä, mutta minusta tuo muistuttaa enemmän vuoristoa.

 Kaulukseen tuli tällaiset kivat yksityiskohdat, valenyörit. Olen niin ylpeä itsestäni, että opin laittamaan sirkkarenkaat itse ( eläköön Youtube-videot!) Kauluksen sisäosaan laitoin beigeraidallista kangasta.

Pojan hupparin tein koossa 128, koska se oli pienin mahdollinen koko ohjeessa. Lyhensin kaavasta hiukan hihoja, sillä poika käyttää vielä kokoa 116-122. Paita on hänelle reiluhko, mutta kyllä hän kasvaa pian.

Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin on suosittelujen arvoinen kirja, jonka  sivuilta voi koota mukavan vaatemalliston koululaiselle. Jokaisessa vaatteessa on jokin pieni yksityiskohta ja ne on mielestäni helppoja toteuttaa, etenkin kun niihin on omat ohjeensa.

Minä aion vielä tehdä kirjan sivuilta monia muitakin vaatteita. Pörröliiviin minulla on jo valmiina pörrökangasta, ja kun syksyllä kelit kylmenee, tyttö saa sellaisen ylleen. Myös farkut ihanilla timanttitikkaustaskuilla on suunnitteilla.

Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin muissa blogeissa:

Mekkotehdas
Mehukekkerit
Kirjavinkit (Heidi Lokki)
Suvikukkasia

Kirjaesittely: Syötäviä vietäviä

Syötäviä vietäviä. Lahjoja keittiöstä: Mari Moilanen.

 "Mitä lahjaksi nimipäiväsankarille? Entä viemisiksi illanistujaisiin? Mitä ystäville pukinkonttiin? Nyt kokataan maistuvia, herkullisia ruokalahjoja.

Ruokatoimittaja ja -valokuvaaja Mari Moilasen uudessa teoksessa valmistetaan suussa sulavia lahjoja. Kenelle sopisivatkaan ruusumuffinsit? Entä kurpitsaketsuppi tai pekoni-sipulihillo? Kuka on ollut niin kiltti, että saa herkutella After eight -granolalla?

Syötäviä vietäviä sisältää koukuttavia ohjeita suolaisiksi ja makeiksi lahjoiksi, mukana on muun muassa leivonnaisia, hilloja, siirappeja, säilöttyjä herkkuja ja makeisia. Teos antaa vinkkejä myös lahjojen koristeluun ja kauniiseen paketointiin (Kirjapaja).

Kustantaja: Kirjapaja
Julkaistu: 07/2016
Kirjailijan aiempi tuotanto: Sitä parempi soppa - Puoli kuuta nokkosesta, perunasta ei päivääkään (Kirjapaja 2015), Sitä parempi soppa - mitä yhdessä kokataan (Kirjapaja 2014)
Kirjailijan blogi: http://www.jotainmaukasta.fi/
Sivuja: 144
Arvostelukappale

Tänä aikana, kun kaikilla tuntuu olevan tavaraa enemmän kuin tarpeeksi, on ruokalahja tuliaisena oikein osuva. Olen itse saanut lahjaksi ystävältä omatekoista paholaisenhilloa ja lusikkaleipiä, ja se ilahdutti kovasti. Itse olen vienyt joskus kuivakakkuja viemisenä, ja nyt tämä Mari Moilasen ihastuttava kirja antaa lisää vinkkejä, millaisilla herkuilla voi ilahduttaa.

Minulle tulee väkisinkin mieleen lähestyvä joulu ja ainainen miettimisen tuska, mitä antaa kullekin joululahjaksi. Ehkä tänä vuonna vietän joulunalusajat keittiössä ja vienkin lähimmille ihmisilleni jotain syötävää vietävää. Ruokaviemisten ei kuitenkaan ole pakko ajoittua pelkästään joulunaikaan, vaan kirja antaa  ihan mihin vuodenaikaan tahansa sopivia lahjavinkkejä. Samalla saa myös loistavia ideoita, miten lahjaviemiset voi pakata kauniisti hyvin monella eri tapaa.

Syötäviä vietäviä esittelee monenlaisia pikkuleipäohjeita, joista monet ovat ainakin minulle ihan uusia: maapähkinäkeksejä, punajuuricookiet, spelttipiparit, suklaa-tattaribiscottit. Kokeiltavaksi löytyy myös kuivakakkujen ohjeita, mutta myös donitsien, leipien, granolojen, baklavan ja suklaisten laskiaispullien reseptit. Lisäksi kirjassa on tietenkin monen sortin makeisia, jotka ovat mukavia etenkin joulun aikaan.

Minun suosikkiosiossani on erilaisia säilöttyjä vietäviä: hilloja, marmeladeja, kastikkeita sekä mausteosio, jossa on erimerkiksi erilaisia maustesokereita, -suolaa ja -hunajia. Minä halusin tehdä maustekaappiini punaviinisuolaa, jonka kuvittelisin olevan hyvää lihan maustamiseen, sekä sitruunasuolaa, joka taas sopii takuulla kalaruokiin.  Näistä tuli myös esteettisesti hyvin kauniita, värikkäitä suoloja, jotka piristävät ruuanlaitossa.

Niin ja tietysti - jos sinulla ei olekaan aikaa tai taitoja tehdä ruokalahjaasi itse, kirjan lopussa vinkataan, mitä voit ostaa kaupasta tuliaisiksi. Syötäviä vietäviä on mainio vinkkikirja sellaiselle, joka ei ole vielä rohjennut koskaan viedä tuliaisena mitään syötävää, mutta toki myös jo kokeneelle ruokalahjojalle.

Syötäviä vietäviä muissa blogeissa:

URBAANI INTIAANI