Mietin kuitenkin, että sellainen pieni reppu olisi oikein kätevä työreppuna, niin ei tarvisi laittaa selkään sitä kammottavaa pinkkiä retkeilyreppuani, jonka olen joskus erehdyksessä ostanut. Löysin yllättäin Facebookin käsityöryhmän kautta linkin Finlaysonin pikkurepun ohjeeseen, joten sain ommeltua itselleni lähes ilmaiseksi oman napakettureppuni. Paitsi, että paljon söpömmän!
Kankaat minulta löytyi kaapista, joten tämä reppu ei kustantanut minulle kuin pari vetoketjua sekä tukinkankaan, joka oli päässyt hupenemaan.
En tiedä, haluanko suositella tuota reppuohjetta kellekkään, sen verran vaikeatajuiset ne oli. Sain eräätkin kerrat jystää otsaani ompelupöytään turhautumisesta. Loppujen lopuksi sain kuitenkin reppuni valmiiksi.
Repun kantokahvat on vanhan talvitakkini vöistä tehty. Mustat reppuhihnat solkineen on vanhasta repusta otettu. Etutaskun vetskari löytyi minulta ennestään. Pidemmät vetoketjut tilasin Hanhelista, kuin myös kiinnisilitettävän tukikankaan napakoittamaan reppua.
Repun vuoritin niin ikään napakalla sisustuskankaalla, joka on tilattu joskus kauan sitten Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta verhokappaa varten. Luovuin nyt verhosta ja leikkasin sen uusiokäyttöön.
Seuraavaksi esittelen teille uusimpia lastenvaateompeluksia, ja ehkäpä viimein Sisusta, somista ja tee itse kaunista kotiin -kirja pääsee esittelyyn, kun saan testattua siitä pari kivaa ohjetta. Kuulemisiin!
2 kommenttia:
Kiva versio ketturepusta!:) Ite tykkään kyllä kyseisestä reppumallista todella paljon, mutta hinta on tosiaan aika överi. Ainakin näin opiskelijana tuntuu kukkarossa.. Paljon näkee tosiaan teineillä noita kettureppuja nytten, jännää että on nyt niin IN :)
Kiitos :) Minä sain Facebookissa paljon kommentteja siitä, että kettureppu ei ole pelkästään nuorten muotioikku, vaan se on oikeasti hintansa väärti, isältä pojalle (tai äidiltä tyttärelle) kestävä, selälle hyvä, kätevä malliltaan ja kaunis väreiltään. Minä en edelleenkään usko kaikkea tuota. Jos jossain marketissa myytäisiin samannäköistä, pelkistettyä pikkureppua vaikkapa parikymppiä halvemmalla, ei sitä silti joka toinen teini hinkuisi selkäänsä. Saati, jos se olisi yhtä hintava! Ei, vaikka se olisi kuinka kestäväksi ommeltu. Se olisi silloin vain ruma! Kyse on vain tehokkaasta markkinoista ja brändäyksestä. Juuri tänään katselin kahden nuoren tytön selässä keikkuvia kettureppuja, ja niiden kankaat oli ikävästi haalistuneet, kulahtaneet ja reput näyttivät... rähjäisiltä.
Lähetä kommentti