Ketun tein Tildan talvikirjan ohjeella (Finnanger: Tammi 2013). Mekon värin valitsi Siiri-tyttönen.
Kettu on vielä kovin onneton ilman mekkoa... |
Pientä noottia voisin antaa kirjan tekijälle (vai liekö suomentajan virhe?): mekon ohjeessa jätettiin muutama asia mainitsematta, ja ne piti vain itse päätellä. Myös kukan teko ohjeen perusteella oli melkoista arvailuleikkiä, mutta onneksi ratkaisin pulman. Totesin myös, että liimanauha on ihan ehdoton juttu pikku mekkojen käänteiden tekemisessä (tästäkään ei ohjeessa mainittu mitään, käskettiin vain silittää käänteet. No eihän ne pelkällä silityksellä hyvin pysy...)
Korvat olisin myös voinut ommella hiukan huolellisemmin, koska siihen käytetty lanka on vaaleampaa kuin kangas, ja mun harsinnat näkyy ikävästi. Jospa ne ei näkyisi tuolta ylähyllyltä asti kuitenkaan!
2 kommenttia:
Hyvin olet pedantti niinku meikäläinenkin , sulla on ihn selvästi sukuvika positiivisessa mielessä että hoksaat tehä oikeen. Hyvä Heidi
Kiitos Jasmin! :) Niin se taitaa olla jotakin suku"vikaa" ;)
Lähetä kommentti