"Prinsessaleikki voi alkaa!
Kotileikki avaa oven lapsuuden taikamaailmaan: nuket juovat teensä virkatuista kupeista, kaarnalaivat purjehtivat pitsipurjein ja mollamaija viettää pyykkipäivää.
Kirjan inspiroivat käsityöohjeet kuljettavat lapsen ja hänen nukkensa läpi koko vuoden. Talvella nuken äiti vie leikkilapsensa luisteluretkelle, samanlaisissa hameissa tietysti. Keväisessä omenapuussa kaksikon yllä hulmuavat perintölakanoista tehdyt mekot. Kesällä ohjelmassa on tietysti päivä rannalla, ja lastenhuoneen jouluun valmistaudutaan lumihiutaleiden leijaillessa.
Kotileikissä sovelletaan monia erilaisia ohjeita, ja materiaaleihin suhtaudutaan luovasti ja kierrättäen: virttyneen villapaidan voi huovuttaa villakankaaksi nukkeneidin pyhätakkia varten. Ohjeet soveltuvat sekä aloitteleville että kokeneille käsityöläisille, ja osan töistä voi tehdä yhdessä lapsen kanssa: mollamaija on erityisen rakas, kun on itse osallistunut sen ompelemiseen!
Pauliina Salmisen ohjeet ja Annika Liinangin taianomaiset kuvat herättävät lapsuuden satumaailman henkiin. (Atena)"
Kotileikki avaa oven lapsuuden taikamaailmaan: nuket juovat teensä virkatuista kupeista, kaarnalaivat purjehtivat pitsipurjein ja mollamaija viettää pyykkipäivää.
Kirjan inspiroivat käsityöohjeet kuljettavat lapsen ja hänen nukkensa läpi koko vuoden. Talvella nuken äiti vie leikkilapsensa luisteluretkelle, samanlaisissa hameissa tietysti. Keväisessä omenapuussa kaksikon yllä hulmuavat perintölakanoista tehdyt mekot. Kesällä ohjelmassa on tietysti päivä rannalla, ja lastenhuoneen jouluun valmistaudutaan lumihiutaleiden leijaillessa.
Kotileikissä sovelletaan monia erilaisia ohjeita, ja materiaaleihin suhtaudutaan luovasti ja kierrättäen: virttyneen villapaidan voi huovuttaa villakankaaksi nukkeneidin pyhätakkia varten. Ohjeet soveltuvat sekä aloitteleville että kokeneille käsityöläisille, ja osan töistä voi tehdä yhdessä lapsen kanssa: mollamaija on erityisen rakas, kun on itse osallistunut sen ompelemiseen!
Pauliina Salmisen ohjeet ja Annika Liinangin taianomaiset kuvat herättävät lapsuuden satumaailman henkiin. (Atena)"
Huom: Kirjan ohjeisiin on tullut korjauksia, voit katsoa ne tästä.
Kustantaja: Atena Kustannus Oy
Julkaistu: 04/2016
Kuvat: Annika Liinanki
Ulkoasu: Ville Lähteenmäki
Sivuja: 127
Kirjailijan aiemmat teokset: Miehittäjän morsiamet. Rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa (Atena 2013)
Arvostelukappale
Tämä kirja on yhtä aikaa sellainen ihastelu- ja tunnelmointikirja kuin pelkkä käsityöohjeopus. Kohderyhmää on selvästi pienten tyttärien äidit. Kirjan ohjeet inspiroivat samalla vanhempia osallistumaan lasten leikkeihin tekemällä virkattuja teekannuja kupposineen, söpöjä mollamaijoja, prinsessakruunuja ja nukenvaatteita.
Meidän tytön prinsessaleikkivaihe on auttamattomasti ohi, joten tunsin tätä kirjaa selatessani olevani ihan väärää kohderyhmää. Jotain kiinnostavaa kuitenkin löysin toteutettavaksi. Kirjassa parasta on sen kierrätyshenkisyys, sillä monikaan ei halua panostaa jokaiseen ompelukseen eurotolkulla. En ainakaan minä.
Kierrätysompelukirjat ovat siis mielestäni kivoja, mutta kompastun aina samaan ongelmaan: minulle ei nyt vain satu olemaan juuri niitä valkoisia lakanoita, isoa pyöreää pitsiliinaa tai rullakaupalla pitsinauhaa kaapeissani. Onhan toki kirppareita, joista voi etsiä kohtuuhinnalla tarvikkeita, mutta se vaatii hiukan viitseliäisyyttä - ja onnea. Niinpä juuri se, jonka olisin kuollakseni halunnut tehdä, jäi toteuttamatta. Voih. Minä niin näkisin meidän terassin koristeena ihanan pitsiliinasta tehdyn päivänvarjon...
Koska olen optimistinen ensi kesän säiden suhteen, innostuin tekemään kirjan ohjeella hauskan vanhoista farkuista ommeltavan retkipeiton. Tähän projektiin meni yhdet isäni, kahdet omani ja yhdet mieheni risat farkut. Taustakankaaksi suositellaan ohjeessa sinistä sadetakkikangasta, mutta minä laitoin äitini antamaa valkoista ulkopaviljonkiin tarkoitettua kangasta, joka ainakin hylkii kosteutta jonkin verran.
Pitsiä laitoin sen verran kuin kaapistani löytyi, ja muutamia farkkupaloja leikkasin mielivaltaisesti isompina kuin ohjeessa. Lisäksi hyödynsin pari takataskua - niihin voi sujauttaa vaikka servetin jemmaan. Lisäksi tein kiinnityssysteemit farkkukankaan sijaan joustavasta nauhasta sekä lisäsin kantonarun vanhasta pellavamekkoni vyöstä. Ompelin sen kiinni taustakankaaseen, jotta naru pysyy menossa mukana. Sen avulla retkipeittopötkylän saa kätevästi olalle roikkumaan.
Kotileikki on söpöin kuvin varustettu lapsiperheen käsityökirja, josta löytyy muutamia muualtakin tuttuja ohjeita, mutta myös jotain uuttakin. Suosittelen selaamaan yhdessä lapsena kanssa!
Minä jään odottelemaan piknikki-ilmoja, jotta pääsemme testaamaan retkipeittoa ( ja metsästämään isoa, pöyreää pitsiliinaa!)