Olen aina ihastellut kauniita tyynynpäällisiä, joita jotkut jaksavat taiteilla. Niissä on pitsiä, on nauhoja ja aplikaatioita, kun taas itse olen tehnyt yleensä tyynynpäälliset yhdestä kankaasta tarroilla varustettuna tai ihan vain umpinaisina. Nyt päätin hiukan skarpata ja otin käteeni kirjan Ompele pitsiä ja pellavaa (Sabatier: WSOY 2012) ja toteutin siitä ihanan pellavakankaiset tähtityynyn. Tyyny oli tosi helppo tehdä ja pellava ihana kangas käsitellä kaikkien luisuvien trikoiden jälkeen. Pellavaa jäi vielä, joten ehkäpä teen vielä jotain muuta samasta kirjasta - se jää nähtäväksi.
Tähden aplikoin käsin
Takaa tyynyliina on ihan vain valkoinen
Tyyny sai paikan meidän makkarista pöllötyynyn vierestä
Olen jo pitkään katsellut lasten omia nojatuolia ja kauhistellut niiden rumia ja likaisia päällisiä. Nämä kun ovat meillä varsinaiset syömistuolit silloin, kun annan lapsille luvan mässätä aamupalan olkkarissa piirrettyjen äärellä. Nytpä siis tekaisin tuoleihin uudet päälliset kierrätysmateriaaleista: pehmusteet leikkasin vanhoista lasten petauspatjoista, ja päälliskankaat ovat toimineet joskus kauan sitten paneeliverhoina. Tein päällisistä mahdollisimman yksinkertaiset (eli ei tarroja eikä vetoketjuja) ompelemalla ne samanlaisiksi taskuiksi kuin tyynynpäälliset. Tosin tein ne "tuplataskuiksi", jotta toinen tasku sujautetaan tuolin yläosaan kiinni ja näin ne pysyvät paikoillaan tuolissa.
Ompelin Kot Kot kanaselle Tilda-kirjan ohjeella (Crafting Springtime Gifts (D&C 2006)) 3 isoa ja 2 pienempää munaa. Nää on kyllä söpöjä, vaikka osasta ei ihan munanmallisia tullutkaan :) Näihin olisi voinut laittaa ripustuslenkit, mutta minä halusin ne laittaa koriin kanan haudottavaksi.
Huomenna ompelen muutaman ankan, ja sitten saa passata pääsiäisompelukset tältä erää.
Pitkästä aikaa tuli ommeltua lastenvaatteita, kun tekaisin ystäväni pojan 1-vuotissynttäreille viemisiksi trikooteepaidan. Minulla oli jemmassa palanen hauskaa superkoirasarjistrikoota, ja 6-vuotiaan kummipojan pipo oli lojunut viimeistelemättömänä kaapissa melkein vuoden. Siinäpä oli kivat viemiset mukaan otettavaksi!
Kaavat molempiin on otettu Ottobre-lehdestä, mutta numeroita en muista, koska olen piirtänyt kaavat kirjaston lehdestä.
Minullakin olisi ollut perhosmuotti, mutta päätin kokeilla pientä
muffinin muotoista muottia. Noh, jokainen itse päätelköön, onko tuo
muffini vai mikä se on. Kakku oli kuitenkin hyvää!
Pääsiäisen lähestyessä halusin ommella jotain teemaan liittyvää, sillä minä oikeasti VIHAAN askartelua, ja tällaiset söpöt ommellut koristeet on paljon somempia kuin maalatut munat ja kaiken maailman paerimassapallotipuset. Tokihan me koristelimme lasten kanssa virpomisoksat ja kävimme tänä aamuna muutamille naapureille virpomassa. Mutta siis näin soma kana meille muutti asumaan, ja hänelle olisi luvassa vielä värikkäitä kangasmunia ja ankkoja kaveriksi, jahka niitä ehdin tehdä.
Tämän kanasen ohje löytyi teoksesta Crafting Springtime Gifts (D&C 2006). Sovelsin ohjetta hiukan, sillä minulla ei ollut terracotan väristä kangasta helttaan, harjaan eikä jalkoihin.