Kirjaesittely: Pistoksissa - Ompele itse lempivaatteet

Tilly Walnes: Pistoksissa. Ompele itse lempivaatteet.

Kuva: Gummerus Kustannus

"Haluaisitko tehdä itse omat vaatteesi, mutta et tiedä, miten päästä alkuun? Pistoksissa avaa ompelun solmukohdat ja rohkaisee tekemään yksilöllisiä vaatteita. Virkistävästi kuvitettu kirja neuvoo ompelemisen perusteet alkaen langan pujottamisesta ompelukoneeseen ja opettaa suunnittelemaan upeita vaatteita. Kirjan mukana tulevat luonnollisenkokoiset, useita vaatekokoja sisältävät kaavat valmiina jäljennettäviksi ja käytettäviksi yhä uudelleen.

Tillyn ohjeiden ja kaavojen avulla syntyvät freesit ja mukavat lempivaatteet: muunneltavat mekot, hameet, paidat ja pyjamahousut – huivia unohtamatta. Yksityiskohdat ihastuttavat! Viehättävät valokuvat.

Tee se itse, tee siitä persoonallinen, tee se uudelleen ja uudelleen!" (Gummerus)




Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2015
Alkuteos: Love at First Stitch
Suomentaja: Tuija Tuomaala
Sivuja: 192
Kirjailijan blogi: http://www.tillyandthebuttons.com/
Arvostelukappale

Kuva: Gummerus Kustannus

"Tilly Walnes on itseoppinut ompelija ja vaate- ja kaavasuunnittelija, joka pitää suosittua blogia Tilly and the Buttons. Hän alkoi ommella omat vaatteensa joitakin vuosia sitten ja sai heti langan päästä kiinni. Lontoon Brixtonissa asuva Tilly opettaa nykyisin ompelemista sekä Internetissä että kursseilla. Hän oli mukana ensimmäisessä tv:n The Great British Sewing Bee -ompelukilpailussa. Vinkkejä, ohjeita ja inspiraatiota löydät Tillyn blogista (Gummerus)"

En ole ihan täysin aloittelija ompeluhommissa, mutta en sanoisi itseäni pro-ompelijaksikaan. Monesti minulla menee vielä sormi suuhun, kun pitäisi tehdä ompelukseen esimerkiksi nappilista tai muu erikoisuus. Yleensä soitan ompelijaäidilleni, jos en tajua millään ohjeesta, miten pitäisi tehdä. Käsityölehdissä selitetään monesti asiat liian epämääräisesti, ja jos ei ole ennen ommellut esimerkiksi piilovetoketjua hameeseen, voi joutua purkamaan ja taas purkamaan, kunnes oppii tekemään oikein.

 Olen viime aikoina ommellut enimmäkseen trikoovaatteita lapsilleni, joten mekkojen ja hameiden teko puuvillakankaasta on minulle hyppy mukavuusalueelta pois. Olen myös tietoisesti vältellyt sellaisten vaatteiden tekoa, joihin tulee vetoketjuja, nappilistoja ja vuoria. Haluaisin kuitenkin kovasti oppia tekemään vaatteita itsellenikin, ja tuntuu kuin tämä Tilly Walnesin Pistoksissa olisi tehty kuin tilauksesta minulle.

"Neljä vuotta sitten  tunsin äkillistä pakottavaa  tarvetta tehdä jotain omin käsin (Pistoksissa s. 11)"

Kirjan raikkaan värikkäät ja havainnollistavat kuvat suorastaan pakottavat ompeluhommiin. Alussa on erilaisia ompeluharjoituksia, joita varten voi käyttää joitain halvempia materiaaleja. Itse jätin tämän tutorial-vaiheen väliin ja päätin kokeilla tehdä hauskan vintage-tyylisen Megan-mekon.

 Jokaisen ompeluohjeen avaukseksi on kattavat opastukset siitä, mitä ompeluun tarvitaan, kuten kangasmäärät ja erilaiset tekniikat sekä hyvät kokotaulukot. Walnes opastaa hyvin siinä, miten kaavan saa muokattua juuri itselle sopivaksi. Minun kroppani sijoittui kokotaulukoissa kahden koon väliin, joten jouduin hiukan muokkaamaan kaavaa. Itselle ompelemisessa onkin juuri se vaikeus, että joutuu näkemään hiukan vaivaa sen eteen, että vaate sopii, etenkin jos ei ompele trikoosta.














 Tilasin mekkoa varten Kangaskapinasta kesäisen fuksianpunakukkaista puuvillapopliinia. (Samaa kangasta olen tilannut aikaisemmin myös tyttöni liivimekkoon, josta postaus tulossa). Toisaalta olisi ollut herkullista tehdä vintagetyylinen mekko jostain räikeän keltaisesta tai oranssista kankaasta, mutta päätin nyt olla tylsä ja päätyä kukkakuosiin.

 Sitten minun vain tarvitsi seurata tunnollisesti kuvallisia ohjeita ja ommella mekko vaihe vaiheelta valmiiksi.



Loppusovituksessa totesin mekon olevan minulle muuten juuri sopiva, mutta selkämys pussitti pahasti. Syynä tähän taisi olla se, etten uskonut kirjan vinkkiä hommata koneeseeni piilovetoketjupaininjalkaa, enkä täten saanut piilovetskaria nätisti ommeltua. Oma vikani siis! Siksipä jouduin tilaamaan Ullakan nettikaupasta tuon puuttuvan osasen ja ompelen vielä myöhemmin vetoketjun uudelleen. Otan varmaan vähän sisään tuolta takaa, että selkäosa istuu paremmin. Myös takakaarroketta joudun muokkaamaan, ettei kaulus lenkota.


















 Mekosta tuli todella  hieno, vaikkei edustakaan ehkä ihan sitä ominta tyyliäni. Voisin kuitenkin kuvitella laittavani sen jonnekin kesän juhliin, ehkäpä siskontytön lakkiaisiin.

Olen hyvin tykästynyt Pistoksissa-kirjaan ja aion vielä tehdä tästä muitakin vaatteita. Hihaton Lilou-leninki tulee varmasti vielä minun vaatekaappiini. Myös erilaiset tekniikkaohjeet tulevat tarpeeseen, eikä minun tarvitse joka kerta kilauttaa äidille. Pienoinen pettymys oli, ettei vaatevaihtoehtoja ollut kauhean paljon, mutta toisaalta Walnes antaa ohjeita vaatteiden muokkaukseen ja omaan ideointiinkin. Suosittelen tätä sellaiselle, joka haluaa aloittaa ompelun tai täydentää ompelutaitojaan. Kirjan kanssa onnistuu varmasti (kunhan muistaa noudattaa ohjeita ;) 

Päivitys  22.3.2015:

Sain ostettua ompelukoneeseeni sellaisen härrävärkin kuin piilovetoketjupaininjalka, ja muutaman ärräpään jälkeen sain sen asennettua ei-minkään-merkkiseen koneeseeni. Niinpä purin mekosta vetoketjun ja ompelin sen uudelleen. Yritin myös muokata alavaraa, ettei kaulus enää lenkottaisi.

Nyt kehtaan laittaa mekosta sovituskuvat :)

Piilovetoketjua joudun vielä harjoittelemaan, sillä se ei nyt kyllä ole oikeaoppisesti piilossa. Kaulus ei istu takaa vieläkään täydellisesti, mutta paremmin kuitenkin, ja selkäosakin näyttäisi nyt istuvan paremmin.