Tilava pöllökassi kesän menoihin

Aina on tarvetta suurensuurelle kassille, johon mahtuu näin kesällä kännykän, lompakon ja aurinkolasien lisäksi neuletakki, vesipullo, pientä evästä ynnä muuta tarpeellista. Minulla tällainen mukava kesämeno on ensi viikolla, kun menen siskoni kanssa festareille, joten päätin ommella itselleni kivan pöllökassin. Kangashan on pöllöfanille ja kirkkaita värejä rakastavalle täydellistä, hyvälaatuista mustapohjaista puuvillaa.

Kassin malli on mukailtu tämän ihanan kirjan ohjeella ( TAMMI 2012). Ohjeessa laukku oli alaspäin levenevä mallia, mutta halusin tehdä tästä tasasivuisen.

.

Laukusta tuli 50 cm leveä ja 40 cm korkea.

Pohjassa on tuollainen leveämpi osa, että mahtuu enempi tavaraa sisään.

Sisällä on vuorikankaana tuota samaa ruskeaa puuvillaa, mitä kantohihnoissa ja sivutereissäkin on. Kankaiden välissä on kätevää liimapintaista levyvanua, joka kiinnittyy kankaisiin silittämällä, joten tikkauksia ei välttämättä tarvitse tehdä.

Vetoketju on pirtsakan turkoosi. Samaa väriä löytyy kankaan kuosistakin.

Nyt on kassi valmiina pakattavaksi. Kangasta jäi vielä pikkuinen palanen, ja ehkäpä teen siitä pikkupussukan kassin sisään laitettavaksi. Mukavaa kesän jatkoa!

Kesäkukkainen mekko neitoselle

Nyt meitä on hellitty niin ihanilla ilmoilla, että minun kesäompelukseni ovat pahasti erääntyneet. Kun lapset menivät mummulaan muutamaksi päiväksi, päätin viimeinkin uhrata muutaman kauniin aurinkoisen tunteroisen koneen  ääressä istuskeluun ja hurauttaa viimeinkin Siiri-meidille lupaamani kesämekon valmiiksi. Mekon trikoo oli aika ohkaista ja vaikeaa ommella, joten minun vuosia palvellut kaksoisneulani oli ottanut ja katkennut aiemmin mekkoa ommellessani, ja niinpä sain nyt ottaa käyttöön upouuden - ja ah niin terävän - kaksoisneulan. Niinpä neitokaista odotti kotiinpalatessa uusi mekko, joka sopi taas Siirin päälle kuin valettu.

Näppärän mekon ohje on taas Ottobre-lehdestä.

Saumurilla huoliteltu kaulus on tämän mekon juttu!

Helmaan tuli joustonauhalla tehty kiva rypytys.

Neiti on enemmän kuin tyytyväinen.

Ihania kesäpäiviä kaikille, toivottavasti helteet jatkuvat vielä piiiitkään, jotta hellemekko saa käyttöä!

Suussa sulava, appelsiini-suklainen mangojuustokakku

Rakas mummoni täytti 80 vuotta, ja halusin osallistua syntymäpäiväjärjestelyihin tekemällä jotain oikein suklaisen makeaa juustokakkua. Kehittelin tällaisen reseptin:

Appelsiini-suklainen mangojuustokakku

 (UPS, aiemmassa ohjeessani oli virhe. Sokeria tulikin puolen desin sijaan 1 dl ja se vaahdotetaan yhdessä valkuaisten kanssa. Toivottavasti kukaan ei ehtinyt tehdä kakkua väärällä ohjeella...)

Pohja: 
Yksi pötkö minttudominokeksejä
 50 g sulaa voita 

Täyte: 
vajaa yksi levy Marabou appelsiini-krokanttisuklaata 
2 dl vispikermaa
200 g Viola mangotuorejuustoa
kaksi keltuaista (muista, että munat ovat huoneenlämpöisiä)
kaksi valkuaista
4 liivatelehteä
2 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria 

Koristelu:
1/2  Marabou maitosuklaalevyä

Valmistusvaiheet:
Vuoraa irtopohjavuo'an pohja leivinpaperilla ja voitele öljyllä vuo'an sivut. Sulata voita mikrouunissa tai liedellä miedolla lämmöllä. Murustele keksit hienoksi muruksi ja sekoita voisulan kanssa tasaiseksi massaksi. Painele vuo'an pohjalle.

Laita suklaa sulamaan vesihauteeseen. Erottele keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen ja vaahdota kerma valmiiksi. Laita kerma jääkaappiin. Sekoita tuorejuusto, vaniljasokeri, sula suklaa ja keltuaiset keskenään. Kiehauta tilkka vettä (mikrossa), purista liivatteista liika vesi pois ja sekoita kuumaan  veteen. Sekoita liivate tasaisena nauhana tuorejuustoseokseen.

 Vaahdota valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi ja sekoita varovasti massaan. Lisää kerma sekaan.
Laita kelmu irovuo'an päälle ja laita jääkaappiin kovettumaan vähintän kahdeksi tunniksi, mieluiten yön yli.

Raasta puolikas suklaalevy ja levitä suklaaraaste hyytyneen kakun pinnalle tasaisesti. Irrota hyytynyt kakku varovasti palettiveitsellä tms.  vuo'an reunasta ennen kuin aukaiset salvan. Siirrä leivinpaperin avulla varovasti tarjoilualustalle ja nauti!

Sateenkaarikakusta tuli vinoraitakakku

Juhannuksenalusviikolla  meille tuli mukavia vieraita, ja päätin kokeilla sen kunniaksi Kinuskissan sivuilla näkemääni huikeaa sateenkaarikakkua. Olin hiukan pessimistinen kakkua tehdessäni, sillä en voinut mitenkään luottaa siihen, että saisin kaikki eri värit levittymään yhtä tasaisen kauniisti kuin Kinuskikissa. Ja, kuinkas ollakaan, minun kakkutäyte ei ollut löysän valuvaa eikä sitä voinut kaadella nätisti vuokaan, vaan valkosuklaa tönkisti täytteen ja sain lappaa värejä vuorotellen lusikalla keskelle ja toivoa, että värit levittyisivät jotenkuten nätisti. 

 Kakusta tuli siis hiukan vinoraitainen ja ylhäältä päin hassu, mutta menettelee :) Maku oli minusta hyvin valkosuklainen, jopa hiukkasen liiankin, joten voisin kokeilla joskus vaikkapa mansikkajogurtilla tätä samaa tai sitten seepraraitakakkua valkosuklaalla ja tummalla suklaalla vuorotellen.

Ehkä harjoitus tekee mestarin tässäkin tapauksessa! :D

Ps. Sain ystävältäni ihastuttavan cupcake-kirjan, joten ehkäpä tänne tulee joku päivä kuppikakkupostauksia.

Värikkäitä ninjoja, kaupunkimaisemaa, pupuleita, ronsuja ja piristävää raitaa

Kyllä, aivan oikein, olen saanut viimeinkin tehtyä lasten kesäompelukset (paitsi neidin mekon) valmiiksi, eikä kesä ole vielä edes puolivälissä. Pidemmittä puheitta, tällaisia sain kyhättyä:

Atelle tein Ottobren ohjeella tällaiset piristävät raitasortsit. Olihan näissä ommeltavaa, kun eteen tuli taskut, taakse yksi tasku, koristeraitaa sivuun jne, mutta näistä tuli kyllä niin kivat, että kannatti tehdä. Ohut trikoo on vilpoista ja kuminauhavyötärö kera nauhojen pitävät sortsit hyvin meidän hoikkeliini-herran päällä. Kasvunvaraa pitäis olla vielä ensi kesäksi/kesiksi.

Siirille tein Ottobren ohjeella yhden pupu-t-paidan sekä yhden hihattoman norsupaidan. Tein ne molemmat samalla kaavalla, jätin vain toisesta hihat pois ja tein hihansuuhun joustokaitalehuolittelun. Hiukan putkimaiselta näyttää siron neidin päällä tämä malli, varsinkin kun valitsin vielä numeroa isomman koon mitä neiti edustaa. Molemmat paidat on tehty kaappieni jemma/jäännöspaloista.

Myös poitsulle tein pari teepaitaa, toisen kivasta kaupunkimiljöötrikoosta ja toisen hauskasta ninjakankaasta. Nämä kankaat ostin Sampsukasta ihan tätä tarkoitusta varten. Kaava on Ottobresta, ja täytyy sanoa, että tää malli on paljon parempi ja istuvampi raglanhihoineen kuin tuo isosiskon teepaitamalli. Tokihan hommaa on enemmän, jos laittaa resorireunat myös hihoihin. 

Tästäpä on kiva lähteä juhannuksen viettoon! Loppukesäksi jää vielä mieheni ja isäni kalastajanhatun  ja Siirin mekon ompelua, joten ei nämä tähän lopu. Seuraavassa postauksessani ois luvassa leipomisjuttuja ;) 

Lapsille hellehattuja

Minä se olen sellainen epeli, että kun muut nauttivat kauniista kesäilmoista, minä istun koneen ääressä ja surruuttelen lapsille hellehattuja :D Kävi niin, että kaikki kesäompelukset, jotka minun piti tietenkin tehdä ennen kauniita ilmoja, jäivät tekemättä osin neidin synttärijärjestelyjen ja toukokuun lopun Levin reissun takia. Koska olen kuitenkin sen verran jääräpää, että aion tehdä ne ompelukset, mitä suunnittelinkin, oli pakko tarttua toimeen eikä jäädä odottelemaan huonoja ilmoja. Tokihan sinne uloskin pääsee aina jossain välissä, ja tänäänkin kävimme merenrannalla kastelemassa varpaita vedessä ja syömässä pehmistä.

Siiri-neidille tein ihastuttavan kesälierikon Ottobren ohjeella. Minulla on maailman surkeimmat puuvillakangasjemmat, joten minun piti uhrata Tilda-askerteluja varten varaamiani kankaita kesähatun tekoon. Kyllä kannatti! Neiti itse valitsi päällikankaaksi ihanan punaisen kuosin ja vuorikankaaksi valitsimme vihreäpilkullisen kankaan. Hattu oli minusta todella helppo ja nopea,ainoastaan tympein vaihe oli tukikankaiden silittäminen (miten se voikin aina niin tympiä, äähhh!).

 Taakse tuli rusetti vuorikankaasta.

Tältä näyttää hattu sisäpuolelta.

Siiri halusi vielä napin lakin päälle koristeeksi.


Atelle teinkin sitten, niinikään Ottobren ohjeella, perinteisen kalastajanhatun. Päälliskangas on Tilda-askarteluissa käyttämääni ihonväripuuvillaa, joka on hiukan jämäkämpää kangasta kuin varsinaiset Tilda-kankaat. Se sopikin lakkikankaaksi täydellisesti! Vuoriksi soveltui hyvin Tildan sinikuosinen puuvilla, ja tadaa, pienen herran hattukin tuli nopsaa valmiiksi.

Kasvunvaraa on hatussa ainakin ensi kesään saakka. Hattuun tuli koristeeksi tamppi näppäreineen, joiden laiton siirsin taas kätevästi assistentti-miehelleni.

 Tältä hattu näyttää sisäpuolelta.

Mieheni tykästyi lakkiin niin, että minun piti piirtää isommat kaavat valmiiksi ja laittaa lisää puuvillakangasta ja tukikangasta tilaukseen, jotta hänkin saa oman kalastajanhattunsa.

Tällaiset sain nyt pois tehtävälistaltani, ja seuraavaksi teen pikkumiehelle sortsit, parit teepaidat, neidille mekon ja teepaidan. Sitten voin laittaa ompelukoneen kesäteloille (jos maltan...)

 

Hyvää kesää kaikille! 

Läksiäislahja kerhotädeille

Meidän Siiri päätti tänään 2,5-vuotisen pikkukoulu-urakkansa, sillä hän aloittaa syksyllä esikoulunsa. Atte-pikkuvelikin on käynyt tässä avoimessa varhaiskasvatuskerhossa jo 2,5-vuotiaasta asti, eli hänelläkin on kerhoilua takanaan puolitoista vuotta. Siksi tuntui haikealta jättää hyvästit tutuille kerhotädeille. Näillä näkymin emme jatka kerhoa Atenkaan osalta, mutta voi olla, että käymme hänen kanssaan kuitenkin viikottain perhekerhossa samassa paikassa. 

Tein kerhotädeille läksiäislahjaksi Tilda-teekannut. Jostain syystä toisesta kannusta tuli paljon pienempi ja lintsasin kiireessä (ja kuumeessa) ommellessani joissakin vaiheissa, mutta ihan nätit näistä tuli. Aikaisemman teekannun näet tästä.