Sateenkaarikakusta tuli vinoraitakakku

Juhannuksenalusviikolla  meille tuli mukavia vieraita, ja päätin kokeilla sen kunniaksi Kinuskissan sivuilla näkemääni huikeaa sateenkaarikakkua. Olin hiukan pessimistinen kakkua tehdessäni, sillä en voinut mitenkään luottaa siihen, että saisin kaikki eri värit levittymään yhtä tasaisen kauniisti kuin Kinuskikissa. Ja, kuinkas ollakaan, minun kakkutäyte ei ollut löysän valuvaa eikä sitä voinut kaadella nätisti vuokaan, vaan valkosuklaa tönkisti täytteen ja sain lappaa värejä vuorotellen lusikalla keskelle ja toivoa, että värit levittyisivät jotenkuten nätisti. 

 Kakusta tuli siis hiukan vinoraitainen ja ylhäältä päin hassu, mutta menettelee :) Maku oli minusta hyvin valkosuklainen, jopa hiukkasen liiankin, joten voisin kokeilla joskus vaikkapa mansikkajogurtilla tätä samaa tai sitten seepraraitakakkua valkosuklaalla ja tummalla suklaalla vuorotellen.

Ehkä harjoitus tekee mestarin tässäkin tapauksessa! :D

Ps. Sain ystävältäni ihastuttavan cupcake-kirjan, joten ehkäpä tänne tulee joku päivä kuppikakkupostauksia.

Värikkäitä ninjoja, kaupunkimaisemaa, pupuleita, ronsuja ja piristävää raitaa

Kyllä, aivan oikein, olen saanut viimeinkin tehtyä lasten kesäompelukset (paitsi neidin mekon) valmiiksi, eikä kesä ole vielä edes puolivälissä. Pidemmittä puheitta, tällaisia sain kyhättyä:

Atelle tein Ottobren ohjeella tällaiset piristävät raitasortsit. Olihan näissä ommeltavaa, kun eteen tuli taskut, taakse yksi tasku, koristeraitaa sivuun jne, mutta näistä tuli kyllä niin kivat, että kannatti tehdä. Ohut trikoo on vilpoista ja kuminauhavyötärö kera nauhojen pitävät sortsit hyvin meidän hoikkeliini-herran päällä. Kasvunvaraa pitäis olla vielä ensi kesäksi/kesiksi.

Siirille tein Ottobren ohjeella yhden pupu-t-paidan sekä yhden hihattoman norsupaidan. Tein ne molemmat samalla kaavalla, jätin vain toisesta hihat pois ja tein hihansuuhun joustokaitalehuolittelun. Hiukan putkimaiselta näyttää siron neidin päällä tämä malli, varsinkin kun valitsin vielä numeroa isomman koon mitä neiti edustaa. Molemmat paidat on tehty kaappieni jemma/jäännöspaloista.

Myös poitsulle tein pari teepaitaa, toisen kivasta kaupunkimiljöötrikoosta ja toisen hauskasta ninjakankaasta. Nämä kankaat ostin Sampsukasta ihan tätä tarkoitusta varten. Kaava on Ottobresta, ja täytyy sanoa, että tää malli on paljon parempi ja istuvampi raglanhihoineen kuin tuo isosiskon teepaitamalli. Tokihan hommaa on enemmän, jos laittaa resorireunat myös hihoihin. 

Tästäpä on kiva lähteä juhannuksen viettoon! Loppukesäksi jää vielä mieheni ja isäni kalastajanhatun  ja Siirin mekon ompelua, joten ei nämä tähän lopu. Seuraavassa postauksessani ois luvassa leipomisjuttuja ;) 

Lapsille hellehattuja

Minä se olen sellainen epeli, että kun muut nauttivat kauniista kesäilmoista, minä istun koneen ääressä ja surruuttelen lapsille hellehattuja :D Kävi niin, että kaikki kesäompelukset, jotka minun piti tietenkin tehdä ennen kauniita ilmoja, jäivät tekemättä osin neidin synttärijärjestelyjen ja toukokuun lopun Levin reissun takia. Koska olen kuitenkin sen verran jääräpää, että aion tehdä ne ompelukset, mitä suunnittelinkin, oli pakko tarttua toimeen eikä jäädä odottelemaan huonoja ilmoja. Tokihan sinne uloskin pääsee aina jossain välissä, ja tänäänkin kävimme merenrannalla kastelemassa varpaita vedessä ja syömässä pehmistä.

Siiri-neidille tein ihastuttavan kesälierikon Ottobren ohjeella. Minulla on maailman surkeimmat puuvillakangasjemmat, joten minun piti uhrata Tilda-askerteluja varten varaamiani kankaita kesähatun tekoon. Kyllä kannatti! Neiti itse valitsi päällikankaaksi ihanan punaisen kuosin ja vuorikankaaksi valitsimme vihreäpilkullisen kankaan. Hattu oli minusta todella helppo ja nopea,ainoastaan tympein vaihe oli tukikankaiden silittäminen (miten se voikin aina niin tympiä, äähhh!).

 Taakse tuli rusetti vuorikankaasta.

Tältä näyttää hattu sisäpuolelta.

Siiri halusi vielä napin lakin päälle koristeeksi.


Atelle teinkin sitten, niinikään Ottobren ohjeella, perinteisen kalastajanhatun. Päälliskangas on Tilda-askarteluissa käyttämääni ihonväripuuvillaa, joka on hiukan jämäkämpää kangasta kuin varsinaiset Tilda-kankaat. Se sopikin lakkikankaaksi täydellisesti! Vuoriksi soveltui hyvin Tildan sinikuosinen puuvilla, ja tadaa, pienen herran hattukin tuli nopsaa valmiiksi.

Kasvunvaraa on hatussa ainakin ensi kesään saakka. Hattuun tuli koristeeksi tamppi näppäreineen, joiden laiton siirsin taas kätevästi assistentti-miehelleni.

 Tältä hattu näyttää sisäpuolelta.

Mieheni tykästyi lakkiin niin, että minun piti piirtää isommat kaavat valmiiksi ja laittaa lisää puuvillakangasta ja tukikangasta tilaukseen, jotta hänkin saa oman kalastajanhattunsa.

Tällaiset sain nyt pois tehtävälistaltani, ja seuraavaksi teen pikkumiehelle sortsit, parit teepaidat, neidille mekon ja teepaidan. Sitten voin laittaa ompelukoneen kesäteloille (jos maltan...)

 

Hyvää kesää kaikille! 

Läksiäislahja kerhotädeille

Meidän Siiri päätti tänään 2,5-vuotisen pikkukoulu-urakkansa, sillä hän aloittaa syksyllä esikoulunsa. Atte-pikkuvelikin on käynyt tässä avoimessa varhaiskasvatuskerhossa jo 2,5-vuotiaasta asti, eli hänelläkin on kerhoilua takanaan puolitoista vuotta. Siksi tuntui haikealta jättää hyvästit tutuille kerhotädeille. Näillä näkymin emme jatka kerhoa Atenkaan osalta, mutta voi olla, että käymme hänen kanssaan kuitenkin viikottain perhekerhossa samassa paikassa. 

Tein kerhotädeille läksiäislahjaksi Tilda-teekannut. Jostain syystä toisesta kannusta tuli paljon pienempi ja lintsasin kiireessä (ja kuumeessa) ommellessani joissakin vaiheissa, mutta ihan nätit näistä tuli. Aikaisemman teekannun näet tästä.

Robin-kakkua esikoisen 6-vuotissynttäreille

Meidän neiti on todella hullaantunut Robiniin, joten hänellä oli  ehdottomana vaatimuksena saada 6-vuotissyntymäpäivilleen Robin-kakku. Minä kauhistelin, että mitenkähän osaan maalata edes etäisesti Robinia muistuttavan kakun! Huh, huomasin kuitenkin, että eräs nettikauppa onneksi myy kakkukuvia, joissa komeilee kyseisen popparin pärstä. Niinpä juhlien pääkakusta saatiin prikulleen neidin toiveisen mukainen. Lisämaksusta kakkukuvaan sai päivänsankarin nimen ja iän.

Täytteen tein Kinuskissa leipoo -kirjan (Visa: Tammi 2012) ohjeella "raikas marjatäyte", jossa marjoina oli kotimaisia mansikoita ja mustikoita, kermana ihan perus vähälaktoosista vispikermaa ja rahkana kuningatarrahka. Kostutin kakun meheväksi mansikoiden ja mustikoiden valutusmehulla sekä kaupan mansikkamehulla. Kakkupohjana on kaksi pehmeää levykakkupohjaa saman kirjan ohjeilla. Kakkukuvan alle tein kirjan ohjeella sokerikreemin ja pursotukset tein perusvispikermalla.

Toinen kakku syntyi yksissä tuumin lasten kanssa, nimittäin "hedelmäpehmo" Kinuskikissan kirjan mukaan. Pohja rakentui pehmeästä levykakkupohjan kaakaoversiosta. "Hurmaavaan hedelmätäytteeseen" panin ohjeen mukaisesti säilykepersikkaa ja papaijaa, mutta koska luottokaupastani ei löytynyt sitruunarahkavalmistetta, sovelsin täytettä mangorahkalla. Hyvää tuli! 

Lapset tykkäsivät koristella kakun kanssani pikkuisilla vaahtokarkeilla.

























Muuta tarjottavaa meillä oli kanelivuokapullat, suklaaneliöt, ihastuttavat vaahtokarkkisuklaatikkarit ja aikuisväelle suunnattu juustokakku, josta en ehtinyt näpätä kuvaa. Sen ohje löytyy täältä.

Verhokappa ja tähtityyny peilikuviona

Näin keväisin minulle iskee verhojenvaihtovimma (ihan niin kuin syksyisinkin ja talven alussa). Tekaisin jemmakankaasta yksinkertaisen, mutta ihanan kesäisen kapan meidän keittiöön. Keskelle piti tehdä sauma, sillä tämä ei ollut varsinaista kappakangasta, mutta eipä sitä juurikaan huomaa. Verhot sai mukavasti poimuttumaan rypytysnauhan avulla.

Mielessäni on kytenyt jonkin aikaa tehdä pellavaisesta tähtityynystä ns. peilikuvaversio, eli vaihtaisin raakapellavan ja valkoisen pellavan tyynyn kankaissa toisin päin. Nytpä siis tein sen! Valkoinen pitsi ei oikein päässyt erottumaan luonnonvalkoiselta pellavapohjalta, mutta toimii tämä näinkin päin. Ehkä tähän versioon olisi kannattanut hommata raakapellavan väristä pitsiä...

Tyynyjen ompelu saa tältä erää riittää, sillä seuraavaksi minun pitäisi tehdä lasten pikkukoulutädeille läksiäislahjaksi Tilda-teekannut. Lisäksi minulta on tulossa leivontapostaus pitkästä aikaa, kunhan suoriudumme esikoisen 6-vuotissynttäreistä tänä lauantaina. Näiden jälkeen pääsen käsiksi varaamiini ihanan värikkäisiin trikookankaisiin ja koneeni alkaa surruuttamaan lapsille kesäksi t-paitoja, sortseja, mekkoja ja kesälakkeja.

Quiche Lorrainea vappubrunssille

Bongasin hyvin simppelin suolaisen piirakan ohjeen Yhteishyvä-lehden toukokuun numerosta. Quiche Lorrainesta tuli oikein hyvää, vaikka unohdin yhden työvaiheen välistä: pekonit ja sipulit olisi pitänyt ruskistaa pannulla ennen täytteen sekaan heittämistä. Noh, ei ollut onneksi vakava rike!

Tässäpä ohje!