Isoäidin neliöt ja uudet kuviot. 20 virkkausideaa tossuista tyynyihin: Susan Pinner.
"Isoäidillä on nykyisin ihan uudet kuviot...
Virkistä kotiasi ja vaatekaappiasi ripauksella isoäidin tyyliä! Nämä ohjeet saavat hymyn huulille ja virkkuukoukun viuhumaan.
Jokaisessa kirjan ohjeessa esitellään uusi hauska kuvio. Sitä soveltamalla virkataan niin supersuloisia tyynyjä, peittoja ja mattoja kuin kauniita hiusneuloja, kauluksia, tossuja ja vaikka mitä.
Osa mallitöistä on riittävän yksinkertaisia vasta-alkajille, mutta kokeneempi virkkurikin löytää mallien joukosta haasteita itselleen. Mukana on kattava tekniikka- ja materiaaliosio.(Mäkelä)"
Kustantaja: Mäkelä
Julkaistu: 04/2016
Suomentanut: Virpi Vainikainen
Englanninkielinen alkuteos ( 2015): Granny Squares & Shapes
Valokuvat: Christina Wilson ja Andrew Perris
Kirjailijan blogi: http://shropshirescrappersuz.blogspot.fi/
Kirjailijan aiempaa tuotantoa: Granny Squares (
Guild of Master Craftsman Publications Ltd 2013)
Sivuja: 144
Arvostelukappale
Olen erittäin mieltynyt isoäidin neliöihin ja sen moniin, moniin variaatioihin, sillä pikku paloista on huomattavasti lohdullisempaa ruveta rakentamaan töitä kuin puurtaa sitä isona kokonaisuutena. Toki stressiä välttääkseen on parempi olla laskematta työhön tarvittavia palojen määriä, tai olla ajattelematta lopullista palojen kokoamistyötä. Isoäidin neliöt ja uudet kuviot sisältää kuitenkin pääasiassa pienimuotoisten virkkaustöiden ohjeita.
Kirjan alussa on kuvakavalkadin tavoin esitelty, millaisia ohjeita kirja tulee pitämään sisällään. Se on minusta hyvä, että pääsen heti aluksi näkemään kokonaiskuvan kirjan sisällöstä. Kuvien jälkeen kirjassa on ohjeistuksia lankojen valintaan ja virkkaustekniikoihin, mikä ainakin minulle on hyvin tärkeää. Minulta kun tuppaa unohtumaan, miten se puolipylväs ja pylväs erosikaan toisistaan.
Tämä kirja sisältää keväisiä ja kesäisiä ohjeita, enkä pidäkään ajatuksesta, että neulominen ja virkkaaminen pitäisi ajoittaa vain pimeisiin syksyiltoihin. Minä virkkailin mustareunaista pitsiliinaa kesän kuumimmassa paahteessa terassillamme ja inspiroiduin myös tekemään hauskat kesäkorut jalkoihini. Jotkut mallit, kuten värikkäät baskerit, otsanauhat tai topit ovat ehkä hiukan liian hipahtavia minun makuuni, mutta esimerkiksi kodinsisustukseen liittyvät ohjeet ovat aina kivoja: korit, tyynyt, peitot ja matot.
Pitsiliinan ohjeessa miellyin siihen, että sitä kootaan samalla kun
paloja virkataan. Lopputyöksi jää siis vain pingotus ja langanpäiden
päättely.
Käytin omassa pöytäliinassani ohutta puuvillalankaa ohjeessa suositellun keskipaksun langan sijaan, joten minun liinastani tuli melko pikkuinen, vaikka tein siihen seitsemän palaa enemmän. Hieman on myös vielä minulla opittavaa, miten saisin yhdistettyä palat tasaisesti eikä liinasta tulisi näin vänkkärä. Liinan siis kuuluu toki olla suunnikkaan muotoinen, mutta osa paloista on melko vinksalleen liitetty, kuten kuvasta näkyy. Oppia ikä kaikki.
Sain oikein soman pikkuliinan yöpöydälleni kirjojen pehmikkeeksi. Materiaalina minulla on tässä Lankavan Esito virkkuulankaa, Novitan Huvila-lankaa (valkoinen) sekä Fibra Natura Luxor -lankaa (keltainen).
Isoäidin neliöt ja uudet kuviot on kivan selkeä, värikäs ja retrohenkinen virkkauskirja sellaiselle, joka ei halua kauaa tuhistella yhden työn parissa.
Samantyylisiä teoksia:
75 virkattua pitsikuviota: Caitlin Sainio
Ihanasti koukussa. Virkkaa helposti värikästä kotiin: Susanna Zacke ja Sania Hedengren
Isoäidin neliöt ja uudet kuviot muissa blogeissa:
Kirjavinkit (Tuija)
keskiviikko 10. elokuuta 2016
maanantai 8. elokuuta 2016
Kirjaesittely: Mansikkapaikka
Mansikkapaikka. Kauneimmat kesäiset piilopaikat & 100 vinkkiä suloisimpaan kesään: Ilona Pietiläinen.
"Ilona Pietiläisen suosittu kirjasarja saa jatkoa: 100 vinkkiä kesään: sisustuvinkkejä, sammalkaton rakentamista, neuleohjeita..
Kauneimmat kesäpaikat ja niiden suloisimmat tarinat on talletettu tämän kirjan sivuille selattaviksi ja ihasteltaviksi.
Heti ensimmäisen kuvan jälkeen sinut mukaansa tempaavat mökkien ja kesäpaikkojen omistajien luomat, täydelliset hetket – niiden aitous tekee tämän kirjan sivuista ikimuistoisen matkan. Paikka metsän siimeksessä, pellon laidalla, järven rannalla tai meren suolaisten pärskeiden äärellä on aivan varmasti rakennettu rakkaudella ja todellisella tunteella.
Kirjan sivuille on talletettu mukaan mökkiläisten sinulle keräämiä vinkkejä, ideoita, tarinoita ja tunnelmia –sellaisia joissa on kesän maku.
Retki ei suinkaan pääty kesään, sen jälkeen on tunnelmallisten syysmökkien vuoro – mansikkapaikkalaiset mökkeilevät vielä jouluun saakka, kunnes taas odotetaan sinivuokkoja ja kevään aurinkoa. Vierailulla käydään Lapin tuntureilla, siirtolapuutarhassa, purjeveneessä, idässä, lännessä, keskellä Suomea ja Ahvenanmaalla.
Sivuilta saat napattua mukaasi mökkiläisen neuleniksit, parhaat ruokavinkit ja ideat omassa kesäpaikassa nikkarointiin.
Luettuasi kirjan mansikkapaikkalaiset ovat varmasti tehneet sinuun lähtemättömän vaikutuksen. He antavat sinulle palan omaa unelmaansa – siitä voi tarttua vain hyvä mieli ja innostus.
Kirja on tehty kesäpaikasta haaveilevalle, sellaisen jo omistavalle ja jokaiselle kesää rakastavalle.(Docendo)"
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 3/2016
Sivuja: 168
Kuvat: Ilona Pietiläinen ja vierailukohteiden asukkaat
Kannen iso kuva: Riikka Vestlin
Kirjailijan blogi: http://valkoinenpuutalokoti.blogspot.fi/
Kirjailijan aiemmat teokset: Talven hopeiset hiutaleet (Docendo 2015), Kesäpesä (Docendo 2015), Innostu ja onnistu, Hurmaava huvila, KokoNainen (Docendo 2014), Lumoava joulu, Hulivilin onnenhetket, Unelmien piilopaikka(Docendo 2013), Talven taikaa (Docendo 2012), Koti lehvistön varjossa (Vakka ja kansi 2012), Elämää valkoisessa puutalossa (omakustanne 2011), Villa Charme (Sateenkaarentaa 2011)
Arvostelukappale
Jos haluaa nauttia isoista, taidokkaista kuvista ja mukavasta kerronnasta, suosittelen Ilona Pietiläisen kirjoja lämpimästi. Hänen uusin teoksensa Mansikkapaikka saattelee lukijansa ihanan kesäiseen tunnelmaan ja tarjoaa iloa varmasti pitkin vuotta, kaikkina vuodenaikoina. On ihana päästä kurkistamaan ihmisten mökkeihin ja siinä samassa nappailla pieniä sisustusvinkkejä tai käyttöönsä vaikkapa perunakompotin, muurinpohjalettujen tai makean omenaleivän ohjeen.
Tällä kertaa kirja koostuu paitsi Pietikäisen omista kuvista, myös vierailukohteiden asukkaiden kuvista. Kuvantäyteiset aukeamat tekstien lomassa tarjoavat visuaalisia elämyksiä, jotka eivät takuulla jätä ketään kylmäksi. Itselläni ei ole mahdollisuuksia juurikaan kesämökkeilyyn, joten on mukava päästä hiukan kurkkimaan muiden kesäparatiiseihin.
Ehkäpä kaivan tämän kirjan esiin talven hyisessä pimeydessä, laitan villasukat jalkaan, kaivaudun viltin alle ja haaveilen kesästä.
Mansikkapaikka muissa blogeissa:
Koti meidän
Keloranta
Tänään kotona
Sateenkaaria ja serpentiiniä
"Ilona Pietiläisen suosittu kirjasarja saa jatkoa: 100 vinkkiä kesään: sisustuvinkkejä, sammalkaton rakentamista, neuleohjeita..
Kauneimmat kesäpaikat ja niiden suloisimmat tarinat on talletettu tämän kirjan sivuille selattaviksi ja ihasteltaviksi.
Heti ensimmäisen kuvan jälkeen sinut mukaansa tempaavat mökkien ja kesäpaikkojen omistajien luomat, täydelliset hetket – niiden aitous tekee tämän kirjan sivuista ikimuistoisen matkan. Paikka metsän siimeksessä, pellon laidalla, järven rannalla tai meren suolaisten pärskeiden äärellä on aivan varmasti rakennettu rakkaudella ja todellisella tunteella.
Kirjan sivuille on talletettu mukaan mökkiläisten sinulle keräämiä vinkkejä, ideoita, tarinoita ja tunnelmia –sellaisia joissa on kesän maku.
Retki ei suinkaan pääty kesään, sen jälkeen on tunnelmallisten syysmökkien vuoro – mansikkapaikkalaiset mökkeilevät vielä jouluun saakka, kunnes taas odotetaan sinivuokkoja ja kevään aurinkoa. Vierailulla käydään Lapin tuntureilla, siirtolapuutarhassa, purjeveneessä, idässä, lännessä, keskellä Suomea ja Ahvenanmaalla.
Sivuilta saat napattua mukaasi mökkiläisen neuleniksit, parhaat ruokavinkit ja ideat omassa kesäpaikassa nikkarointiin.
Luettuasi kirjan mansikkapaikkalaiset ovat varmasti tehneet sinuun lähtemättömän vaikutuksen. He antavat sinulle palan omaa unelmaansa – siitä voi tarttua vain hyvä mieli ja innostus.
Kirja on tehty kesäpaikasta haaveilevalle, sellaisen jo omistavalle ja jokaiselle kesää rakastavalle.(Docendo)"
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 3/2016
Sivuja: 168
Kuvat: Ilona Pietiläinen ja vierailukohteiden asukkaat
Kannen iso kuva: Riikka Vestlin
Kirjailijan blogi: http://valkoinenpuutalokoti.blogspot.fi/
Kirjailijan aiemmat teokset: Talven hopeiset hiutaleet (Docendo 2015), Kesäpesä (Docendo 2015), Innostu ja onnistu, Hurmaava huvila, KokoNainen (Docendo 2014), Lumoava joulu, Hulivilin onnenhetket, Unelmien piilopaikka(Docendo 2013), Talven taikaa (Docendo 2012), Koti lehvistön varjossa (Vakka ja kansi 2012), Elämää valkoisessa puutalossa (omakustanne 2011), Villa Charme (Sateenkaarentaa 2011)
Arvostelukappale
Jos haluaa nauttia isoista, taidokkaista kuvista ja mukavasta kerronnasta, suosittelen Ilona Pietiläisen kirjoja lämpimästi. Hänen uusin teoksensa Mansikkapaikka saattelee lukijansa ihanan kesäiseen tunnelmaan ja tarjoaa iloa varmasti pitkin vuotta, kaikkina vuodenaikoina. On ihana päästä kurkistamaan ihmisten mökkeihin ja siinä samassa nappailla pieniä sisustusvinkkejä tai käyttöönsä vaikkapa perunakompotin, muurinpohjalettujen tai makean omenaleivän ohjeen.
Tällä kertaa kirja koostuu paitsi Pietikäisen omista kuvista, myös vierailukohteiden asukkaiden kuvista. Kuvantäyteiset aukeamat tekstien lomassa tarjoavat visuaalisia elämyksiä, jotka eivät takuulla jätä ketään kylmäksi. Itselläni ei ole mahdollisuuksia juurikaan kesämökkeilyyn, joten on mukava päästä hiukan kurkkimaan muiden kesäparatiiseihin.
![]() |
Kuvat: Kirsi Rautiainen |
Ehkäpä kaivan tämän kirjan esiin talven hyisessä pimeydessä, laitan villasukat jalkaan, kaivaudun viltin alle ja haaveilen kesästä.
Mansikkapaikka muissa blogeissa:
Koti meidän
Keloranta
Tänään kotona
Sateenkaaria ja serpentiiniä
perjantai 22. heinäkuuta 2016
Kirjaesittely: Emman makeat piirakat
Emman makeat piirakat: Emma Iivanainen.
"Emma Iivanaisen kolmas leivontakirja keskittyy herkullisiin ja kauniisiin makeihin piirakoihin. Edellisten kirjojen tyyliin kirjan piirakat ovat kekseliäitä, helppoja tehdä, upean näköisiä ja ennen kaikkea suussa sulavia.
Hapokas puolukka saa syksyisessä puolukka-toffeepiirakassa täyteläisyyttä toffeesta ja kauniit koristeet syntyvät kätevästi pohjataikinasta, vaniljaisen mansikkatortun mansikat kastellaan ylellisesti suklaassa, kuningatarjäätelö löytää sekin tiensä piirakkaan. Entä miltä kuulostaisi Twin Peaks -kirsikkapiirakka, mustikkapiirakkatikkarit tai avokadosuklaapiirakka, johon ei tarvita lainkaan uunia?
Yli 40 herkullisen piirakkareseptin ohessa Emma neuvoo tärkeimmät tekniikat: taikinan kaulimisen ja reunojen siistimisen, irtopohjavuoan käytön, erilaisten koristeiden tekemisen sekä paistamisen paistokuulilla tai riisipainolla.(Docendo)
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 03/2016
Sivuja: 128
Kirjailijan muita teoksia: Emman makea joulu - Herkut, lahjat, koristeet (tulossa: Docendo 2016), Emman kakut, leivokset ja jäätelöt (Docendo 2015), Kakkutaidetta kotikeittiössä (Docendo 2014),
Kirjailijan blogi: http://www.maku.fi/blogit/painted-by-cakes
Arvostelukappale
Tämä Emma Iivanaisen uutukainen kirja on täydellisen kompakti kirja makeiden piiraiden leivontaan. Minulla on ollut ahkerassa käytövssä hänen aiempi kirjansa Emman kakut, leivokset ja jäätelöt, joka on ollut minun ehdoton suosikkini (lue esittely tästä.) Nyt ilahduin, kun sain hyppysiini jotain uutta. Kirjan hentoisen vaaleanpunainen kansi lupailee ainakin söpöjä kahvipöydän koristuksia. Niitä todellakin löytyy, sillä tämän kirjan ohjeissa on todellakin satsattu kauniisiin koristeluihin.
Pidän kovasti kirjan kauniista tyylistä, Iivanaisen taidokkaista kuvista ja siitä, että löysin reseptien joukosta monta uutta tuttavuutta, joita palan halusta kokeilla. Esimerkiksi porkkanapiirakka on taiteiltu näin kauniiksi:
Nutella-tuorejuustopiirakka näyttää makoisalta:
Salmiakkapiirakkaa on pakko kokeilla joskus:
Ehdoton suosikkini on Twin Peaks -henkinen kirsikkapiirakka, joka maistuisi varmasti agentti Cooperillekin. Olen sarjan suuri fani, joten tätä ajattelin leipoa sitten, kun saan syksyllä uuden Twin Peaks -aiheisen kirjan luettavakseni.
Ihastuin edellisessä kirjassa jäätelöresepteihin, ja koska myös tässä uusimmassa kirjassa näytti olevan sellainen, teki mieleni heti kokeilla kuningatar-jäätelötorttua. Jouduin vain korvaamaan vadelmat mansikoilla, sillä mieheni ei löytänyt vadelmia siihen hätään kaupasta.
Pahoittelen, etten saanut koko kuvaa piirakasta, sillä se ehti mennä meidän grillausillanistujaisissa parempiin suihin, ennen kuin hoksasin ottaa kuvan.
Emman makeat piirakat on mukavan monipuolinen ja ihastuttava piirakkakirja, josta löytyy jokaiselle vuodenajalle sopivat leipomukset. Kannattaa käydä myös tutustumassa Emma Iivanaisen Painted By Cakes -blogiin, josta löydät myös reseptejä, muun muassa ihastuttavan "maailman paras limepiirakka"- ohjeen, joka on myös tässä kirjassa. Siihen, kuten moneen muuhunkaan kirjan ohjeeseen, ei käytetä liivatteita, vaan täyte hyytyy sopivaksi jääkaapin kylmyydessä. Siitä myös minulta isot kiitokset, sillä en erityisesti pidä liivatteiden kanssa läträilystä.
Emman makeat piirakat muissa blogeissa:
Kirjavinkit (Kaisa Sutela)
Unelmaa leipomassa
Suusta suuhun
Sally's
Samantyylisiä kirjoja:
Emman kakut, leivokset ja jäätelöt: Emma Iivanainen
Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon: Sini Visa
Makeaa - marjoista ja hedelmistä: Liisa Westerberg
Verrattomat kakut sekä muita leivonnaisia: Pille Enden ja Lia Virkus
Parhaat piirakat - 50 suolaista ja makeaa herkkua kotikeittiöstä: Tiia Koskimies
"Emma Iivanaisen kolmas leivontakirja keskittyy herkullisiin ja kauniisiin makeihin piirakoihin. Edellisten kirjojen tyyliin kirjan piirakat ovat kekseliäitä, helppoja tehdä, upean näköisiä ja ennen kaikkea suussa sulavia.
Hapokas puolukka saa syksyisessä puolukka-toffeepiirakassa täyteläisyyttä toffeesta ja kauniit koristeet syntyvät kätevästi pohjataikinasta, vaniljaisen mansikkatortun mansikat kastellaan ylellisesti suklaassa, kuningatarjäätelö löytää sekin tiensä piirakkaan. Entä miltä kuulostaisi Twin Peaks -kirsikkapiirakka, mustikkapiirakkatikkarit tai avokadosuklaapiirakka, johon ei tarvita lainkaan uunia?
Yli 40 herkullisen piirakkareseptin ohessa Emma neuvoo tärkeimmät tekniikat: taikinan kaulimisen ja reunojen siistimisen, irtopohjavuoan käytön, erilaisten koristeiden tekemisen sekä paistamisen paistokuulilla tai riisipainolla.(Docendo)
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 03/2016
Sivuja: 128
Kirjailijan muita teoksia: Emman makea joulu - Herkut, lahjat, koristeet (tulossa: Docendo 2016), Emman kakut, leivokset ja jäätelöt (Docendo 2015), Kakkutaidetta kotikeittiössä (Docendo 2014),
Kirjailijan blogi: http://www.maku.fi/blogit/painted-by-cakes
Arvostelukappale
Tämä Emma Iivanaisen uutukainen kirja on täydellisen kompakti kirja makeiden piiraiden leivontaan. Minulla on ollut ahkerassa käytövssä hänen aiempi kirjansa Emman kakut, leivokset ja jäätelöt, joka on ollut minun ehdoton suosikkini (lue esittely tästä.) Nyt ilahduin, kun sain hyppysiini jotain uutta. Kirjan hentoisen vaaleanpunainen kansi lupailee ainakin söpöjä kahvipöydän koristuksia. Niitä todellakin löytyy, sillä tämän kirjan ohjeissa on todellakin satsattu kauniisiin koristeluihin.
Pidän kovasti kirjan kauniista tyylistä, Iivanaisen taidokkaista kuvista ja siitä, että löysin reseptien joukosta monta uutta tuttavuutta, joita palan halusta kokeilla. Esimerkiksi porkkanapiirakka on taiteiltu näin kauniiksi:
Nutella-tuorejuustopiirakka näyttää makoisalta:
Salmiakkapiirakkaa on pakko kokeilla joskus:
Ehdoton suosikkini on Twin Peaks -henkinen kirsikkapiirakka, joka maistuisi varmasti agentti Cooperillekin. Olen sarjan suuri fani, joten tätä ajattelin leipoa sitten, kun saan syksyllä uuden Twin Peaks -aiheisen kirjan luettavakseni.
Ihastuin edellisessä kirjassa jäätelöresepteihin, ja koska myös tässä uusimmassa kirjassa näytti olevan sellainen, teki mieleni heti kokeilla kuningatar-jäätelötorttua. Jouduin vain korvaamaan vadelmat mansikoilla, sillä mieheni ei löytänyt vadelmia siihen hätään kaupasta.
Pahoittelen, etten saanut koko kuvaa piirakasta, sillä se ehti mennä meidän grillausillanistujaisissa parempiin suihin, ennen kuin hoksasin ottaa kuvan.
Emman makeat piirakat on mukavan monipuolinen ja ihastuttava piirakkakirja, josta löytyy jokaiselle vuodenajalle sopivat leipomukset. Kannattaa käydä myös tutustumassa Emma Iivanaisen Painted By Cakes -blogiin, josta löydät myös reseptejä, muun muassa ihastuttavan "maailman paras limepiirakka"- ohjeen, joka on myös tässä kirjassa. Siihen, kuten moneen muuhunkaan kirjan ohjeeseen, ei käytetä liivatteita, vaan täyte hyytyy sopivaksi jääkaapin kylmyydessä. Siitä myös minulta isot kiitokset, sillä en erityisesti pidä liivatteiden kanssa läträilystä.
Emman makeat piirakat muissa blogeissa:
Kirjavinkit (Kaisa Sutela)
Unelmaa leipomassa
Suusta suuhun
Sally's
Samantyylisiä kirjoja:
Emman kakut, leivokset ja jäätelöt: Emma Iivanainen
Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon: Sini Visa
Makeaa - marjoista ja hedelmistä: Liisa Westerberg
Verrattomat kakut sekä muita leivonnaisia: Pille Enden ja Lia Virkus
Parhaat piirakat - 50 suolaista ja makeaa herkkua kotikeittiöstä: Tiia Koskimies
maanantai 4. heinäkuuta 2016
Romantikon ruusulaukku ja ompelijan suosikkilaukku
Löysin Handmade Hippu-blogista näppärän olkalaukun ohjeen, ja tarkoituksenani oli ensin tehdä itselleni kesälaukku, mutta pian huomasin suunnittelevani laukkua myös ystävälleni synttärilahjaksi.
Romanttinen ruusulaukku syntyi kahdesta Tilda-kankaasta: ruusukuvioisesta ja kamee-naiskuvioisella. Silitin päälliskankaisiin tukikankaan, mutta sisäkangas on sen verran napakkaa, etten siihen laittanut lisätukea. Tilda-kankaat olen ostanut joskus Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta, vetoketju on Eurokankaasta ja laukun metalliosat kierrätettyjä.
Tykkään tässä laukussa siitä, että vetskari jää tuonne upoksiin eli se ommellaan kiinni alavaraan.
Kännykkätaskut kuuluvat asiaan.
Itselleni ompelin laukun hauskasta nappikankaasta, joka on myös ostettu Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta. Siihenkin silitin tukikankaat.
Koska tykkään ompelun lisäksi myös pöllöistä, vuorikankaaksi valikoitu eBaysta tilaamani pöllöpuuvilla, johon silitin myös tukikankaan. Vetoketjutasku on kierrätetty vanhasta kassista.
Kännykkätaskut tulevat tietenkin toiselle puolelle.
Vetskarin ostin Eurokankaasta.
Laukun hihna on kiinni lukoilla, joten sen saa tarvittaessa pois. Metalliosat on kierrätetty vanhasta laukusta.
Tässä vielä linkki bägin ohjeeseen, joka on minusta todella selkeä kuvineen kaikkineen. Suosittelen! Samasta blogista löytyy myös muun muassa pussukan ohje.
Olen oikein tyytyväinen kasseihin. Laukkujahan ei voi olla koskaan liikaa!
Muita tekemiäni laukkuja löydät täältä:
Reppu "napakettu"
Pöllökassi
Pöllökassi 2
Huopakassi (tai -kori)
Virkkaamalla nimikoitu kassi
Romanttinen ruusulaukku syntyi kahdesta Tilda-kankaasta: ruusukuvioisesta ja kamee-naiskuvioisella. Silitin päälliskankaisiin tukikankaan, mutta sisäkangas on sen verran napakkaa, etten siihen laittanut lisätukea. Tilda-kankaat olen ostanut joskus Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta, vetoketju on Eurokankaasta ja laukun metalliosat kierrätettyjä.
Tykkään tässä laukussa siitä, että vetskari jää tuonne upoksiin eli se ommellaan kiinni alavaraan.
Kännykkätaskut kuuluvat asiaan.
Itselleni ompelin laukun hauskasta nappikankaasta, joka on myös ostettu Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta. Siihenkin silitin tukikankaat.
Koska tykkään ompelun lisäksi myös pöllöistä, vuorikankaaksi valikoitu eBaysta tilaamani pöllöpuuvilla, johon silitin myös tukikankaan. Vetoketjutasku on kierrätetty vanhasta kassista.
Kännykkätaskut tulevat tietenkin toiselle puolelle.
Vetskarin ostin Eurokankaasta.
Laukun hihna on kiinni lukoilla, joten sen saa tarvittaessa pois. Metalliosat on kierrätetty vanhasta laukusta.
Tässä vielä linkki bägin ohjeeseen, joka on minusta todella selkeä kuvineen kaikkineen. Suosittelen! Samasta blogista löytyy myös muun muassa pussukan ohje.
Olen oikein tyytyväinen kasseihin. Laukkujahan ei voi olla koskaan liikaa!
Muita tekemiäni laukkuja löydät täältä:
Reppu "napakettu"
Pöllökassi
Pöllökassi 2
Huopakassi (tai -kori)
Virkkaamalla nimikoitu kassi
sunnuntai 26. kesäkuuta 2016
Uusi lampunvarjostin verhokankaasta
Sain äidiltäni retrolampun, jonka kulahtanut ja tunkkainen kangas rimpsureunoineen ei oikein miellyttänyt silmääni. Sain häneltä onneksi palasen ihanaa läpikuultavaa verhokangasta, jonka valjastin oitis uuden makkarinlamppumme päälliseksi.
Lampun raskas kangas blokkasi suurimman osan valosta, joten halusin silläkin siihen kevyemmän ja valoa läpi päästävän kankaan.
Leikkasin vanhat kankaat irti kehikosta, ja poistin myös ajan myötä hapertuneen valkoisen "tötterön" pois. Otin mallia vanhasta varjostimen kankaasta ja lisäsin saumanvarat.
Ompelin kankaan varjostinkehikon yläosaan kiinni käsin, jotta alaosa on helpompi kuroa lopuksi kiinni.
Tein alaosaan kapean kuminauhakujan ja pujottelin 4 mm kapeaa silikoninauhaa sisään ja kuroin aukon niin pieneksi kuin sain (normi kuminauhakin toki kävisi, mutta silikoninauha on näkymättömämpää.)
Tällainen henkäyksenkeveä lamppu tästä tuli.
Lampun raskas kangas blokkasi suurimman osan valosta, joten halusin silläkin siihen kevyemmän ja valoa läpi päästävän kankaan.
Leikkasin vanhat kankaat irti kehikosta, ja poistin myös ajan myötä hapertuneen valkoisen "tötterön" pois. Otin mallia vanhasta varjostimen kankaasta ja lisäsin saumanvarat.
Ompelin kankaan varjostinkehikon yläosaan kiinni käsin, jotta alaosa on helpompi kuroa lopuksi kiinni.
Tein alaosaan kapean kuminauhakujan ja pujottelin 4 mm kapeaa silikoninauhaa sisään ja kuroin aukon niin pieneksi kuin sain (normi kuminauhakin toki kävisi, mutta silikoninauha on näkymättömämpää.)
Tällainen henkäyksenkeveä lamppu tästä tuli.
lauantai 25. kesäkuuta 2016
Kirjaesittely: Kierrätä ja sisusta - kierrätyshuovasta ja muusta
Kierrätä ja sisusta - kierrätyshuovasta ja muusta: Taito Uusimaa ry, Tuula Nieminen
"Ekologisen eleganttia suomalaiseen kotiin!
Läppärikotelo, riippumatto, rahi - valmista tyylikkäät ja viimeistellyt käyttötuotteet luonnonvaroja kunnioittaen. Luo kotiisi lämpöä ja kauneutta viimeistellyillä kierrätystuotteilla.
Kierrätyshuopa sekä kaappien kätköistä tai kirpputoreilta löytyvät kierrätystekstiilit saavat kirjassa uuden elämän. Monipuoliset tekniikat kutsuvat ja inspiroivat. Kirjan ohjeilla valmistat säilytyskoreja, valaisimia, tarjottimia, laukkuja ja paljon muuta tämän päivän kotiin.
Poistovaatteista ja ylijäämämateriaaleista valmistettu kierrätyshuopa on kestävä ja monipuolinen materiaali, joka houkuttelee kokeilemaan eri tekniikoita.(#kirja)"
Kustantaja: Tammi
Julkaistu: 03/2016
Sivuja: 144
Kuvat: Laura Riihelä, Dafecor oy, Taito Uusimaa ry, Katja Kuorinki-Väänänen, Benjamin Ilmoni.
Taito Uusimaa ry:n nettisivut: http://www.taitouusimaa.fi/etusivu/
Arvostelukappale
Kierrätyshenkisiä käsityökirjoja ei voi olla liikaa. Siispä tartuin innolla tähän Taito Uusimaa ry:n uuteen teokseen, jossa pääosassa on kierrätyshuopa, mutta toki myös muutkin kierrätysmateriaalit. Innostuin heti siitä ajatuksesta, että vanhoista vaatteista voidaan valmistaa tuota eloisan pilkahtelevaa Green Craft -huopaa, ja halusin ehdottomasti valmistaa siitä itselleni jotain.
Halusin tehdä huopanauhasta punottavan korin, johon tarvitaan kaksi kiekkoa 3 cm:n levyistä huopanauhaa sekä palanen huopalevyä. Ostin huovat oman kotikaupunkini Taito Shop Maakarista. Hintaa näille matskuille tuli 28 euroa, eli hirveän hintavaa ei mielestäni ole tämä tuote. Sitä saa tilattua myös netistä Taito Shopin sivuilta.
Korin punonta ohjeen mukaan oli periaatteessa ihan helppoa, mutta jonkinlainen piirroskuva ohjetekstin tueksi olisi helpottanut hahmottamista. Tiukan punoksen teko tuotti minulle ongelmia.
Sain punottua ihan kivan korin, jonka laatu ei ole ihan niin tasainen kuin toivoin, mutta annettakoon se anteeksi, aloittelija kun olen. Koristelin korin värikkäällä nauhalla ja ompelin vielä reunan käsin kiinni, sillä liimaukset eivät oikein pitäneet.
Kierrätä ja sisusta -kirjassa on monenlaisia muitakin ohjeita kierrätyhuovasta: erityylisten korien lisäksi toalettipussin, tyynyjen, istuinalustojen, avaimenperien, rahien, jakkaranpäällisten, lehtitelineiden - ja korien, laukkujen, tablettikotelon sekä valaisimen ohjeet. Muina materiaaleina voi käyttää esimerkiksi nappeja, sanoma - ja aikakauslehtiä ja videonauhaa. Sormeni syyhyävät päästä toteuttamaan vielä muitakin ideoita kirjasta huopakorin lisäksi.
Suosittelen tätä kirjaa ekohenkisille käsityöihmisille sekä erityisesti lisäkoreja tarvitseville. Mikseipä niitä koreja voisi tehdä itse?
"Ekologisen eleganttia suomalaiseen kotiin!
Läppärikotelo, riippumatto, rahi - valmista tyylikkäät ja viimeistellyt käyttötuotteet luonnonvaroja kunnioittaen. Luo kotiisi lämpöä ja kauneutta viimeistellyillä kierrätystuotteilla.
Kierrätyshuopa sekä kaappien kätköistä tai kirpputoreilta löytyvät kierrätystekstiilit saavat kirjassa uuden elämän. Monipuoliset tekniikat kutsuvat ja inspiroivat. Kirjan ohjeilla valmistat säilytyskoreja, valaisimia, tarjottimia, laukkuja ja paljon muuta tämän päivän kotiin.
Poistovaatteista ja ylijäämämateriaaleista valmistettu kierrätyshuopa on kestävä ja monipuolinen materiaali, joka houkuttelee kokeilemaan eri tekniikoita.(#kirja)"
Kustantaja: Tammi
Julkaistu: 03/2016
Sivuja: 144
Kuvat: Laura Riihelä, Dafecor oy, Taito Uusimaa ry, Katja Kuorinki-Väänänen, Benjamin Ilmoni.
Taito Uusimaa ry:n nettisivut: http://www.taitouusimaa.fi/etusivu/
Arvostelukappale
Kierrätyshenkisiä käsityökirjoja ei voi olla liikaa. Siispä tartuin innolla tähän Taito Uusimaa ry:n uuteen teokseen, jossa pääosassa on kierrätyshuopa, mutta toki myös muutkin kierrätysmateriaalit. Innostuin heti siitä ajatuksesta, että vanhoista vaatteista voidaan valmistaa tuota eloisan pilkahtelevaa Green Craft -huopaa, ja halusin ehdottomasti valmistaa siitä itselleni jotain.
Halusin tehdä huopanauhasta punottavan korin, johon tarvitaan kaksi kiekkoa 3 cm:n levyistä huopanauhaa sekä palanen huopalevyä. Ostin huovat oman kotikaupunkini Taito Shop Maakarista. Hintaa näille matskuille tuli 28 euroa, eli hirveän hintavaa ei mielestäni ole tämä tuote. Sitä saa tilattua myös netistä Taito Shopin sivuilta.
Korin punonta ohjeen mukaan oli periaatteessa ihan helppoa, mutta jonkinlainen piirroskuva ohjetekstin tueksi olisi helpottanut hahmottamista. Tiukan punoksen teko tuotti minulle ongelmia.
Sain punottua ihan kivan korin, jonka laatu ei ole ihan niin tasainen kuin toivoin, mutta annettakoon se anteeksi, aloittelija kun olen. Koristelin korin värikkäällä nauhalla ja ompelin vielä reunan käsin kiinni, sillä liimaukset eivät oikein pitäneet.
Kierrätä ja sisusta -kirjassa on monenlaisia muitakin ohjeita kierrätyhuovasta: erityylisten korien lisäksi toalettipussin, tyynyjen, istuinalustojen, avaimenperien, rahien, jakkaranpäällisten, lehtitelineiden - ja korien, laukkujen, tablettikotelon sekä valaisimen ohjeet. Muina materiaaleina voi käyttää esimerkiksi nappeja, sanoma - ja aikakauslehtiä ja videonauhaa. Sormeni syyhyävät päästä toteuttamaan vielä muitakin ideoita kirjasta huopakorin lisäksi.
Suosittelen tätä kirjaa ekohenkisille käsityöihmisille sekä erityisesti lisäkoreja tarvitseville. Mikseipä niitä koreja voisi tehdä itse?
lauantai 4. kesäkuuta 2016
Back to Basics: Kesätoppeja, perusleggarit ja tuunausvaatteita muksuille
Kesän alussa olen ruukannut ommella lapsille jotain kivaa kesävaatetta. Yleensä olen tehnyt tytölleni mekkoja ja teepaitoja sekä pojalleni sortseja ja teepaitoja. Vuoden aikana on tapahtunut merkittävä muutos ekaluokkalaisen tyttöni pukeutumisessa. Kun viime vuonna hän kulki lähes joka päivä hulmuavissa kesämekoissaan, ei tänä kesänä häntä enää mekot kiinnosta. Minua on myös alkanut tympiä kaikki lapsekkaat ja moniväriset kuosit lastenvaatteissa, joten tilasin tällä kertaa kesäompeluksiin vaakaraitaa ja yksiväristä. Mallit halusin pitää simppeleinä.
Tytölle ompelin napakat fuksianväriset legginsit joustocollegesta. Kaava on jostain Ottobre-lehdestä aikoinaan napattu ja kangas ostettu Kangaskapinasta.
Pojalle tein hauskan Tribal Triangles -kesätopin (OB 3/15) koossa 116 laivastonsinisestä vaakaraitatrikoosta ja keltaisesta viskoositrikoosta. Pikkuisen rypistyi tuo yläosa, kun oli ohkaisempaa kangasta. Kankaat on Kangaskapinasta.
Tytölle tein kesätopin samoista kankaista uusimman Ottobre-lehden (3/16) Wild Day -hapsutopin ohjeella koossa 128.
Tytölle surrautin vielä tulevaa kesäleiriä varten kivan löysän Hideaway -swetarin koossa 128 (OB 3/15) Ohjeen mukaan olisi pitänyt käyttää svetarikangasta, mutta tein paidasta kevyemmän version viskoositrikoota käyttäen. Ompelukoneessani ei ole taso-ommelta, joten en voinut tehdä niillä tikkauksia raglansaumoihin. Samasta syystä hurautin pääntien, hihansuut ja helman saumurilla. Lisäksi tein ylläolevan ohjeen mukaan vihreäsävyisen topin ilman hapsuja. Kankaan olen saanut Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta.
Toppi ja löysä paita toimivat hyvin yhdessä.
************************************
Löysin kaapistani pussin, jossa oli iso kasa tuunattavaksi tarkoitettuja vaatteita. Ties kuinka kauan olivat olleet siellä. Koska kaappitilamme on hyvin rajallinen, päätin eräänä sadepäivänä tehdä viimeinkin niistä jotain.
Vanhasta 3/4-osahihaisesta tunikastani syntyi pitkähihainen mekko tytölleni. Kavensin saumurilla hiha- ja sivusaumoja, ja siinä se!
Vanha 3/4-osahihainen mesh-kankainen mekkoni muuntui tunikaksi tytölleni. Leikkasin helman vinoon ja huolittelin sen saumurilla. Kavensin hihoja ja sivusaumoja. Pääntielle tein yhteensä neljä laskosta: kaksi eteen ja kaksi taakse.
Ystävältäni saadusta paitapuserosta tuunasin tytölleni hihattoman paitamekon: leikkasin hihat pois ja ompelin käänteet kaksoisneulalla. Kavensin sivuista nauhakujaan saakka sekä ompelin myös olkasaumoja niin, että pääntie pienentyi sopivaksi.
Lopuksi tuunasimme lasten kanssa kangastusseilla kolme valkoista teepaitaa. Minä piirsin yhteen värityskirjaa apuna käyttäen Mowgli-aiheisen kuvan.
Poika teki näin hienon taideteoksen paitaansa.
Tyttöni teki näin hienon kuvan värityskirjan avulla.
Loppusilauksena tein ystäväni antamasta retropaitapuserosta pikkuisen tyynynpäällisen makkariin:
******************
Tämänhetkisenä projektina minulla on pussukoiden ompelua, mutta vaateompelukset saavat nyt vähäksi aikaa jäädä.
Tytölle ompelin napakat fuksianväriset legginsit joustocollegesta. Kaava on jostain Ottobre-lehdestä aikoinaan napattu ja kangas ostettu Kangaskapinasta.
Pojalle tein hauskan Tribal Triangles -kesätopin (OB 3/15) koossa 116 laivastonsinisestä vaakaraitatrikoosta ja keltaisesta viskoositrikoosta. Pikkuisen rypistyi tuo yläosa, kun oli ohkaisempaa kangasta. Kankaat on Kangaskapinasta.
Tytölle tein kesätopin samoista kankaista uusimman Ottobre-lehden (3/16) Wild Day -hapsutopin ohjeella koossa 128.
Tytölle surrautin vielä tulevaa kesäleiriä varten kivan löysän Hideaway -swetarin koossa 128 (OB 3/15) Ohjeen mukaan olisi pitänyt käyttää svetarikangasta, mutta tein paidasta kevyemmän version viskoositrikoota käyttäen. Ompelukoneessani ei ole taso-ommelta, joten en voinut tehdä niillä tikkauksia raglansaumoihin. Samasta syystä hurautin pääntien, hihansuut ja helman saumurilla. Lisäksi tein ylläolevan ohjeen mukaan vihreäsävyisen topin ilman hapsuja. Kankaan olen saanut Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta.
Toppi ja löysä paita toimivat hyvin yhdessä.
************************************
Löysin kaapistani pussin, jossa oli iso kasa tuunattavaksi tarkoitettuja vaatteita. Ties kuinka kauan olivat olleet siellä. Koska kaappitilamme on hyvin rajallinen, päätin eräänä sadepäivänä tehdä viimeinkin niistä jotain.
Vanhasta 3/4-osahihaisesta tunikastani syntyi pitkähihainen mekko tytölleni. Kavensin saumurilla hiha- ja sivusaumoja, ja siinä se!
Vanha 3/4-osahihainen mesh-kankainen mekkoni muuntui tunikaksi tytölleni. Leikkasin helman vinoon ja huolittelin sen saumurilla. Kavensin hihoja ja sivusaumoja. Pääntielle tein yhteensä neljä laskosta: kaksi eteen ja kaksi taakse.
Ystävältäni saadusta paitapuserosta tuunasin tytölleni hihattoman paitamekon: leikkasin hihat pois ja ompelin käänteet kaksoisneulalla. Kavensin sivuista nauhakujaan saakka sekä ompelin myös olkasaumoja niin, että pääntie pienentyi sopivaksi.
Lopuksi tuunasimme lasten kanssa kangastusseilla kolme valkoista teepaitaa. Minä piirsin yhteen värityskirjaa apuna käyttäen Mowgli-aiheisen kuvan.
Poika teki näin hienon taideteoksen paitaansa.
Tyttöni teki näin hienon kuvan värityskirjan avulla.
Loppusilauksena tein ystäväni antamasta retropaitapuserosta pikkuisen tyynynpäällisen makkariin:
******************
Tämänhetkisenä projektina minulla on pussukoiden ompelua, mutta vaateompelukset saavat nyt vähäksi aikaa jäädä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)